Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kankaanpää Satakunta

Ruokojärven kulttuurimaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ruokojärven kulttuurimaisema
Kuvaus
Ruokojärven kulttuurimaisema edustaa Satakunnan vanhoille erämaille syntynyttä vanhinta talonpoikaisasutusta, josta on muodostunut kirkonkylän keskus.

Ruokojärven itärannalla oleva Kankaanpään Alakylä on säilyttänyt vanhan agraarikylän ilmeen aivan uuden kaupunkirakenteen vierustalla. Alakylä edustaa seudun vanhinta talonpoikaisasutusta. Oukarin, Vanha-Hongon ja Päiviken tilojen rakennuskanta muodostaa yhtenäisen ryhmän kirkon ja järven välisessä peltomaisemassa. Maatilojen nykyinen rakennuskanta on etupäässä 1800-luvulta. Oukarin päärakennuksen runko on 1700-luvulta, Vanha-Hongon ja Päiviken päärakennukset ovat 1800-luvulta.

Ruokojärven rannalla oleva Kelminmäki on ikivanha nuorison kokoontumispaikka. Maisema jatkuu rantapeltoina ja maatiloina järven länsipuolella.

Intendenttikonttorin 1834 suunnittelema empiretyylinen kirkko sijaitsee mäellä näkyen kauaksi Ruokojärven taakse. Pohjamuoto on tasavartinen, sisänurkista viistetty risti, johon lännessä liittyy torni. Sisätilassa keskikupoli kohoaa ristivarsien tynnyriholveja ylemmäksi.
 
Historia
Kankaanpää perustettiin Ikaalisten saarnahuonekunnaksi 1756, jolloin rakennettiin pitäjän ensimmäinen kirkko. Kappelioikeudet Kankaanpää sai 1759. Ikaalisten kirkkopitäjä purettiin 1841, jolloin Kankaanpäästä tuli itsenäinen seurakunta.

Harvaan asutussa Kankaanpäässä oli 1560-luvulla kolme taloa, joista Ruokojärven rantaan muodostivat kylän Honko, Oukari ja Päivike.

Ensimmäisen kirkon korvaajaksi Intendenttikonttorin suunnittelema puinen ristikirkko rakennettiin 1834-1839. Kirkkoa korjattiin 1936 arkkitehti K.S. Kallio suunnitelmin. Kirkon sisätila palautettiin alkuperäiseen asuunsa 1988 Heikki Elomaan tekemien suunnitelmien mukaisesti.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.

Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. 1990.

Kankaanpään kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 127. Ympäristöministeriö 1997.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; taajama;
 
Kankaanpään kirkko. Marja Terttu Knapas 1986
Kankaanpään kirkko. Marja Terttu Knapas 1986.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009