KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Pälkäne | Pirkanmaa | |
Puutikkalan kylä |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Puutikkalan kylä |
Kuvaus | ||
Vanhoihin Hämeen asutusseutuihin nähden syrjäinen Puutikkala-Karvialan kaksoiskylä on ollut keskiajan lopulla Kukkiajärven suurimpia kyliä. Kylä sijaitsee Kokemäenjoen vesistöön kuuluvien järvien välisellä kannaksella ja kylänraitti on osa vanhaa maantietä. Puutikkalan kylässä on säilynyt isojakoa edeltävään kylärakenteeseen perustuva, tiivis pohjoishämäläinen ryhmäkylä, joka on myöhemmin levinnyt nauhakyläksi maantien suuntaisesti sekä näitä kylärakenteen kehitysvaiheita kuvastava rakennuskanta.
Kylä edustaa Hämeessä yleistä talonpoikaiseen maanomistukseen perustuvaa ryhmäkylätyyppiä, jossa kantatilat tukeutuvat kylän läpi kulkevaan raittiin. Nykyinen rakennuskanta on pääasiassa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta. 1800-luvulla syntyneet mäkitupalaisasumukset ovat selkeästi erillään omalla mäkialueella kylän keskustassa tai raitin varrella viljelyyn huonosti kelpaavalla maa-alueella kylätonttien jatkona. Puutikkalan kylä sijaitsee laajan Kukkia-järven ja pienemmän Vihajärven välisellä kannaksella olevalla matalalla harjanteella. Järvet ovat osa laajempaa Kokemäenjoen vesistöä. Tiivis kyläasutus muodostuu Puutikkalan lisäksi Karvialan kylästä, jotka ovat kasvaneet yhteen jo hyvin varhain. Kylän maisema muodostuu rakennusten lisäksi vesistöihin rajoittuvista pelloista ja kyläjärvestä sekä kivisestä ja metsäisistä harjanteesta. Kylää halkoo maaston muotoja seuraava loivasti kaartuva maantie, jonka varsilla on säilynyt vanhan raittiasutuksen leima. Tien varrella ovat kanta- ja vanhojen osatalojen mm. Yli- ja Väli-Anttilan, Hukin, Ali- ja Yli-Mattilan tilojen lisäksi seurantalo, koulu ja kauppana toimiva Rekolan tilakeskus. Kylässä on myös runsaasti vanhoja mäkitupa- ja itsellisasumuksia, jotka raitinvarren lisäksi keskittyvät kylän keskustassa olevalle pienelle mäelle. Kylän rakennuskanta on peräisin 1875 syttyneen tulipalon jälkeiseltä ajalta. Rakennuskanta on osin uudistunutta ja levinnyt pääosin maantien varrelle. Kylään rajoittuvalla metsäharjanteella on mahdollisesti laiduntamiseen liittyviä vanhoja kiviaitoja. Kylän pohjoispuolelle siirtyivät isonjaon ja tulipalon jälkeen Saksalan, Koiviston ja Rantin talonpoikaistilat, joiden pihapiirissä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa. |
||
Historia | ||
Puutikkalan asutus periytynee 1400-luvun alkupuolelta. 1500-luvulla Tuuloksen pitäjään kuuluneessa Puutikkalassa ja Karvialassa oli jo seitsemän taloa, joka teki siitä huomattavan kylän Kukkiajärven ympäristössä. Puutikkalan kyläkeskus paloi 1875, mutta rakennettiin tulipalon jälkeen keskustan osalta lähes yhtä tiiviinä. Kylän pohjoispuolelle siirtyivät tulipalon jälkeen Kyläkeskustan taloista Saksala, Koivisto ja Rantti. Nykyinen nauhamainen raittiasutus syntyi 1900-luvun vaihteessa. Kylän rakennuskanta on osin uudistunut. Syrjäisestä sijainnista huolimatta Puutikkalasta oli hyvät yhteydet eri suuntiin. Kylän sijainti vesistöjen välisellä kannaksella tarjosi vesireittejä pohjoisen erämaihin ja etelän vanhoihin emäpitäjiin. Tuuloksessa Ylisestä Viipurintiestä erkaneva maantie pohjoiseen kulki Puutikkalan kautta jo 1600-luvulla. | ||
Lisätietoa | ||
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu, SKS 505, Tampere 1989. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. toim. Tapani Mauranen. Helsinki 1999. Jari Heiskanen, Luopioinen, rakennusinventointi 2002 Puutikkala/Karviala, Luopioisten kirkonkylä. Tampereen museot, maakunnallinen yksikkö. |
||
kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; tie; | ||
ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Puutikkalan nauhakylää halkoo mutkitteleva maantie. Minna Pesu 2006. |
Näkymä Puutikkalan kylään pohjoisesta. Jari Heiskanen 2008. |
Puutikkalan kylän raittia, Ali- ja Yli-Mattila. Jari Heiskanen 2008. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||