 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Orivesi | Pirkanmaa | |
Tunkelon Isotalo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tunkelon Isotalo | ||
| Kuvaus | ||
| Tunkelon Isotalon poikkeuksellisen suuri, hyvin säilynyt uusrenessanssipäärakennus on poikkeuksellinen esimerkki 1800-luvun lopun vauraasta talonpoikaisrakentamisesta ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen asumiskulttuurista.
Tunkelon kylän laaja viljelyaukea sijaitsee kapean Tunkelonlahden luoteisrannalla. Metsänrajassa on Tunkelon Isotalon ja Mattilan tilakeskukset. Tunkelon Isotalon tilakokonaisuuden rakennuksista merkittävin on poikkeuksellinen, hirsirakenteinen päärakennus isoine pirtteineen. Kaksikerroksinen ulkomitoiltaan 10 metriä leveä ja 40 metriä pitkä päärakennus on yksi Suomen suurimmista 1800-luvun lopulla rakennetuista maatalon päärakennuksista. Se on vuorattu uusrenessanssityyliin ja korkean poikkiharjan päällä kohoaa ruokakello. Asuinkäytössä olevan rakennuksen ulkoasussa on valmistumisen jälkeen tehty vain vähäisiä muutoksia. Pihapiirissä on vanhoja hirsiaittoja sekä varhainen lohkokivinavetta. |
||
| Historia | ||
| Tunkelon kantatila oli Längelmäellä tavalliseen tapaan yksinäistalo. Tunkelo eli Isotalo on osa Tunkelon ratsutilaa. Ratsutila toimi 1600-luvulla nimismiehentalona. Tunkelon Isotalo syntyi kun kantatila lohkottiin 1739. Isotalon päärakennuksen rakennutti 1869-1873 talonpoikaissäädyn valtiopäivämies Elias August Ekman (valtiopäivävuodet 1880, 1904-1906). Isotalon päärakennuksen rakentamisesta vastasi pohjalainen rakennusmestari Holm. Koristeellinen ulkovuoraus tehtiin 1880-luvun alussa. | ||
| Lisätietoa | ||
| Längelmäveden seudun historia II. Längelmäen historia II. Hämeenlinna 1954.
Pekka Mikkola, Tunkin Tunkin Tunkelolle, Pääsin Pääsin Pääskylään; Klemetti Mikonpoika ja jälkipolvet 1539-1939. 1995. Tunkelon Isotalo. Pirkanmaan maakuntamuseo. Kulttuuriympäristöinventointi 2003. Moniste. Markku Mattila, Vernadoc 2005. The Vernacular Committee of ICOMOS Finland. Helsinki 2006. Kristiina Kokko, Längelmäen alueen maisemia ja rakennusperintöä: Längelmäen kulttuuriympäristöohjelma. Längelmäen kunta/Jämsän kaupunki 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: merkkimieskoti; navetta; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Tunkelon Isotalon päärakennus. Hannu Eerikäinen 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV