 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Loppi | Kanta-Häme | |
Lopen vanha kirkonmäki |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Lopen vanha kirkonmäki | ||
| Kuvaus | ||
| Lopen vanha kirkko, kyläasutus ja pappila edustavat alueen vanhinta asuttua ja rakennettua ympäristöä. Lopen vanha 1670-luvulla rakennettu kirkko, Pyhän Birgitan, ns. Santa-Pirjon kirkko on maamme vanhimpia puukirkkoja. Loppijärven pohjoisrannalla, peltojen ympäröimällä mäellä sijaitseva vanhan kirkon mäki peltomaisemineen on säilyttänyt keskiajalla ja isojaossa syntyneen viljely- ja kulttuurimaiseman.
Isonjaon jälkeen syntyneeseen maisemakerrokseen kuuluvat mm. Pappilan, Hernemäen ja Pietilän tilakeskukset. Nykyiset tielinjat ovat syntyneet jo keskiajalla raivattujen peltokappaleiden rajoille. Lopen nykyinen taajama on rakentunut viljelymaiseman ulkopuolelle, uuden kirkon ympäristöön. Lopen vanha kirkko on torniton pitkäkirkko, jonka pohjoisseinän keskikohdalle on sijoitettu neliömäinen sakaristo. Punamullatussa kirkossa on pärekatteinen satulakatto, sisäkatto on puurakenteinen tynnyriholvi. Kirkon luona on loppilaisen kansatieteilijän, kirjailija Sakari Pälsin hauta. Kirkko sijaitsee vanhassa, keskiajalla ja isossa jaossa syntyneessä kulttuurimaisemassa korkealla mäellä. Alarinteiden keskiaikaisella kylätontilla on säilynyt vanhaa talonpoikaisasutusta, Ättyksen kantatalo, kotiseutumuseona toimiva lukkarin puustelli sekä itsellis- ja mäkitupalaisasutusta. |
||
| Historia | ||
| Loppi oli Vihdin kappelina ja Janakkalan anneksena (tytärseurakuntana) 1500-luvulla. Kirkkoherrakunta perustettiin 1632.
Ensimmäiset maininnat Lopen Pyhän Birgitan, ts. Santa-Pirjon, kirkosta ovat 1530-luvulta. Nykyinen vanha kirkko on rakennettu 1660-luvun lopussa, tilikirjojen mukaan sisustustyöt ovat jatkuneet vielä 1670-luvulla. Vanha kirkko oli käytössä 1800-luvulle saakka, jolloin Lopen uusi kirkko valmistui. Kesäkäytössä oleva kirkko restauroitiin vuosina 1959-60. Välittömästi kirkon eteläpuolella olevan kylätontin asutushistoria juontaa keskiajalle. Maakirjan mukaan kylässä oli 1539 yhdeksän taloa. Maanjakotoimitusten ja talojen siirtojen jälkeen vanhalle historialliselle kylätontille jäi kaksi kantatilaa, muut siirtyivät vanhaa kirkkoa ympäröivän viljelyaukean reunoille ja kumpareille. Myös pappila siirrettiin kylätontilta nykyiselle paikalleen 1830-luvulla. Pappilan päärakennus valmistui 1832 ja sitä on laajennettu rapatulla lisäsiivellä 1929. |
||
| Lisätietoa | ||
| Jorma Kallenautio, Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana 1. Lopen kunta, seurakunta ja manttaalikunta. 1976.
Lars Petterson, Puukirkkojen varhaisvaiheita. Ars. Suomen taide 2. Keuruu 1988. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Teija Ahola, Rakennusinventointi – Loppi. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 100/2005. Hämeen ympäristökeskus, Lopen kunta 2005. 1600-luvun maakirjakartat: http://www.virtuaaliyliopisto.fi/maakirjakartat |
||
| kohteeseen sisältyy: kirkko; kylä; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Lopen vanha kirkko. Anu Laurila 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV