Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kuopio Pohjois-Savo

Kuopion kasarmialue

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kuopion kasarmialue
Kuvaus
Kuopion kasarmialue on yksi kahdeksasta kansallisen asevelvollisen sotaväen käyttöön 1880-luvulla perustetusta tarkka-ampujapataljoonan kasarmista. Aluetta on täydennetty 1910-luvun tiilikasarmein. Kaupunkikasarmialue kertoo Kuopion asemasta lääninpääkaupunkina ja sen rakennukset ovat osa julkista rakennuskantaa yhdessä lääninvankilan, -hallituksen ja -sairaalan ohella.

Kuopion kasarmialue muodostuu säännöllisen ruutuasemakaavan mukaan rakennetusta tarkka-ampujapataljoonan puukasarmialueesta 1880-luvulta ja tiilikasarmien rakennusvaiheesta 1910-luvulta. Kasarmin harjoituskenttä sijaitsee alueen pohjoisosassa.

Tarkka-ampujapataljoonan kasarmin yhdeksän säilynyttä yksikerroksisista rakennusta on toteutettu Yleisten rakennusten ylihallituksessa tehtyjen, kaikkia vastaavia kasarmialueita koskevien suunnitelmien mukaan. Perheellisille aliupseereille tarkoitettu kaksikerroksinen asuinrakennus, ns. Nälkälinna, jonka pohjakerros on tiiltä ja toinen kerros puuta, on 1800-luvun viime vuosilta. Venäläiselle sotaväelle tehdystä 1910-luvun rakennusvaiheesta on säilynyt kuusi rakennusta. Ulkoasultaan puhtaaksimuuratut kasarmit ovat kaksi- ja kolmikerroksisia.

Sotilaskäytön päätyttyä 1960-luvulla rakennuksia on muutettu kaupungin virastojen toimitiloiksi sekä kansalaisopiston käyttöön. Vehreät piha-alueet ja kaupunkilaisille avattu Kasarmipuisto luovat alueelle puistomaisen ilmeen. Kasarmialueella on kaupungin valtuusto- ja virastotalo vuodelta 1989.
 
Historia
Vuoden 1878 asevelvollisuuslain nojalla Suomeen perustettiin suomalaiselle sotaväelle kahdeksan tarkka-ampujapataljoonaa, jotka sijoitettiin läänien pääkaupunkeihin. Kuopion kasarmi sijoitettiin varsinaisen kaupunkirakenteen laidalle; paikalla oli ollut aiemmin Savon rykmentin Kuopion komppanian kapteenin virkatalo. Alueelle suunniteltiin 30 rakennusta; miehistökasarmeja, ruokala, komentajan ja upseeriston asuntoja sekä esikunta, sairaala, päävartio, upseerikerho ja talousrakennuksia. Suunnittelusta vastasivat August Boman ja L.I. Lindqvist Yleisten rakennusten ylihallituksessa. 1800-luvun viimeisinä vuosina aluetta täydennettiin rakentamalla perheellisiä aliupseereja varten kaksikerroksinen asuinrakennus ns. Nälkälinna.

Tarkka-ampujapataljoonat lakkautettiin 1901. Tämän jälkeen kasarmialueelle sijoitettiin venäläistä sotaväkeä, jonka käyttöön rakennettiin 1914-1916 tiilikasarmeja sekä talousrakennuksia kuten talleja, varastoja ja pajoja. Suomen itsenäistymisen jälkeen varuskunnan rakennukset siirtyivät Suomen armeijan käyttöön. Vuoden 1918 aikana kasarmialuetta käytettiin vankileirinä. Kasarmien sotilaskäyttö päättyi 1964, jolloin tiloissa toiminut Pohjois-Savon prikaati siirrettiin Kajaaniin. Alue siirtyi valtiolta lähes kokonaan kaupungille 1972.
 
Lisätietoa
Sirpa Haila, Venäläinen rationaalisuus. 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä. Bibliotheca historica 13. SHS 1996.

Jussi T. Lappalainen (toim.), Kasarmin aidan kahden puolen. Kaksisataa vuotta suomalaista varuskuntayhteisöä. Historiallinen Arkisto 101. SHS 1993.

Pekka Laine, Tarkk`ampujapataljoonien puukasarmit. Espoo 1981.

J.E.O. Screen, Suomen sotaväki 1881-1901. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 14,1995.

Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006.

Kuopion kulttuuriympäristö - strategia ja hoito-ohjeet. Kuopion kaupunki 2008.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi; kasarmi;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Kuopion tarkka-ampujapataljoonalle rakennettuja 
puukasarmeja 1880-luvulta. Jari Heiskanen 2007
Kuopion tarkka-ampujapataljoonalle rakennettuja puukasarmeja 1880-luvulta. Jari Heiskanen 2007.
Kuopion tarkka-ampujapataljoonalle rakennettuja puukasarmeja 1880-luvulta. Jari Heiskanen 2007
Kuopion tarkka-ampujapataljoonalle rakennettuja puukasarmeja 1880-luvulta. Jari Heiskanen 2007.
Puistokadun varrella on 1900-luvun tiilikasarmeja. Ulla-Riitta Kauppi 2005
Puistokadun varrella on 1900-luvun tiilikasarmeja. Ulla-Riitta Kauppi 2005.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009