 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Joensuu | Pohjois-Karjala | |
Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Joensuun aseman vanhimmat rakennukset ovat niitä harvoja, joita Karjalan radasta on vielä Suomen puolella. Laajan asemapihan edustavimpia rakennuksia ovat asemarakennuksen ohella asemapäällikön asuintalo ja vanha veturitalli sekä pitkä, monilta asemilta kadonnut tavaramakasiinirivi. Alueen eteläreunalla on asuinalue aivan ratapihan laidalla.
Asema-alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa Pielisjoen itäpuolella, minne on muodostunut myös teollisuualueita radan tuntumaan. |
||
| Historia | ||
| Joensuu oli ehdolla Karjalan radan pääteasemaksi keskusteltaessa kolmen tärkeän pääradan Oulun, Savon ja Karjalan radan linjauksista. Höyrylaivaliikenne ja peratut vesiuomat (Saimaan kanava) eivät pystyneet takaamaan ympärivuotista liikennettä, sillä vesireittejä ei pystytty käyttämään talvikuukausina. Rata Joensuusta Värtsilään rakennettiin heti Savonradan jälkeen vuosina 1892-1894.
Asema sijoitettiin joensuulaisten ehdottaman Pielisjoen länsirannan sijasta sen itärannalle. Rakennuksiin käytettiin Savonradan piirustuksia eli samoja kuin Oulun radalla. Karjalan radan alkuperäisistä 18 asemasta on kaksi Suomen nykyisten rajojen sisällä. Sodan jälkeen jäi Suomen puolelle vain Joensuun ja Niiralan välinen osuus. Pohjoinen rata Joensuusta Nurmekseen rakennettiin 1907-1909. Joensuusta kasvoi risteysasema eri puolille maakuntaa ulottuvien teollisuusratojen vuoksi: Joensuu-Outokumpu -rata valmistui 1928 lähes yksinomaan Outokummun kaivoksen vuoksi. Poikkiratayhteys Pieksämäelle Varkauden kautta syntyi 1939 ja rata Ilomantsiin 1957. Tärkeä yhteys etelään eli Onkamon-Parikkalan rataosuus valmistui vasta 1960-luvulla. Rautatieläisiä asui asema-alueella noin 70. Suuri osa VR:n henkilökunnasta asettui myöhemmin asumaan aseman lähellä sijaitsevaan Niinivaaran kaupunginosaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Kalevi Ahonen, Joensuun kaupunki 1848-1920. Joensuu 1985. Kalevi Ahonen, Joensuun kaupunki 1921-1953. III. Koulujen kaupunki. Joensuu 1986. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Joensuun rautatieasema. Soile Tirilä 2006. |
Joensuun rautatieasema takanaan Pielisjoki. Hannu Vallas 1997. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV