 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Uusikaupunki | Varsinais-Suomi | |
Uudenkaupungin rautatieasema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Uudenkaupungin rautatieasema | ||
| Kuvaus | ||
| Uudenkaupungin ja Turun välisen radan pääteasemalla Uudessakaupungissa on laajalla alueella monipuolinen 1920-luvun rakennuskanta vesitorneineen, tavaravarastoineen ja asuinalueineen.
Uudenkaupungin rautatieasema sijaitsee mäntyisen harjun rinteellä kaupungin itäosassa. Asemarakennus on Thure Hellströmin suunnittelema ja valmistunut 1924. Sen vieressä on tavaramakasiini sekä kaksi asuinkasarmia talousrakennuksineen. Vesitorni ja veturitalli sijaitsevat aseman luoteispäässä ja kaksoisvahtitupa kaakkoispäädyssä. |
||
| Historia | ||
| Uudenkaupungin edustaja esitti rautatien jatkamista Porin radalta Uuteenkaupunkiin vuoden 1891 valtiopäivillä. Rautatievaliokunta kuitenkin katsoi, että valtio ei voi rakentaa rautatietä kolmeen vierekkäiseen (Rauma, Pori) ja keskenään kilpailevaan satamaan samaan aikaan kun maan laajat osat ovat vielä "ajanmukaisia kulkuneuvoja vailla". Uusikaupunki hävisi kilvan, joka olisi joidenkin arvioiden mukaan tuonut sille huomattavasti myöhemmin toteutunutta Turun rataa edullisemman yhteyden. Yhteyttä Helsingin rantaradalle ryhdyttiin hankkimaan yhteistyössä Naantalin kaupungin kanssa saman vuosikymmenen lopulla. Valtio ei kiinnostunut hankkeesta, ja Uusikaupunki päätti 1899 Turun avustamana tehdä tutkimuksen linjausta varten omin avuin.
Eduskunta päätti Turku-Uusikaupunki -radan rakentamisesta vuoden 1909 toisilla valtiopäivillä, mutta Venäjän vallankumouksen ja vuoden 1918 tapahtumien vuoksi rataa ryhdyttiin rakentamaan vasta 1919. Rata vihittiin käyttöön 1925. Rataa jatkettiin noin kilometrin verran keskustan eteläpuolella sijaitsevan rautatieaseman ohi satamaan saakka. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kyösti Kaukovalta, Uudenkaupungin historia IV 1875-1918. Uusikaupunki 1962.
Veikko Paasio, Uudenkaupungin historia V 1918-1966. Uusikaupunki 1967. Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV