KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. | ||
Kuhmo Suomussalmi | ||
Karelianismin kohteet Kainuussa |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karelianismin kohteet Kainuussa |
Kuvaus | |
Karelianismin kohteet Kainuussa liittyvät laajaan 1800-1900-luvun taitteen kulttuuri-ilmiöön, joka paneutui mm. suomalaisuuden juuriin ja juurien etsintään Karjalassa. Karelianismi, tieteen ja taiteen ihannoiva kiinnostus Karjalaa kohtaan, on osa ajankohdan kansallisromanttista suuntausta. Kuhmon Lapinsalmen erämaa-asumus on ns. karelianistien tutkimusmatkakohde ja Suomussalmen Turjanlinna kirjailija Ilmari Kiannon erämaakoti.
Kuhmossa Lentuajärven rannalla sijaitseva Lapinsalmi (Lapinniemi) on erinomaisesti säilynyt talonpoikainen, kymmeniä hirsirakennuksia käsittävä pihapiiri ja erämaa-asumus. Monet ns. karelianistit ovat käyttäneet Lapinsalmea tutkimusmatkoillaan yöpymispaikkana. Mm. Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre ovat tallentaneet sen töihinsä. Ilmari Kiannon (1874-1970) erämaakoti ja ateljee Turjanlinna on tärkeä esimerkki kansallisromanttisiin ihanteisiin kuuluneesta erämaakodista ja ateljeesta. Se liittyy samaan kulttuuri-ilmiöön kuin Kalela Ruovedellä, Visavuori Valkeakoskella, Emil Danielssonin huvila Vammalassa, Hvitträsk Kirkkonummella ja Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta. Turjanlinnan väliaikaisiksi aiotut asuinrakennukset Ikin Tupa ja Kohtalon Korsu ovat säilyneet, mutta Turjanlinna on tuhoutunut talvisodassa. Vanhan Turjanlinnan ajoista rannalla on 1913 rakennettu savusauna. Turjanlinnaa vastapäätä Kiantajärven Niettussaaressa on mm. "Punaisen viivan maja" ja kirjailijan hauta. |
|
Historia | |
Monet suomalaisen kulttuurielämän edustajat ja sittemmin kärkihahmoiksi kohonneet taiteilijat tekivät 1890-luvulta alkaen tutkimusmatkoja suomalaisuuden juurille Karjalaan ja "Kalevalan laulumaille". Taiteilijoiden lisäksi kansatieteilijät, kansanrunouden tutkijat, luonnontieteilijät ja kielentutkijat suunnistivat Karjalaan, jossa ajateltiin muinaisen suomalaisen maailman säilyneen aitona. Erityisen roolin karelianismi sai sortovuosina 1800- ja 1900-luvun taitteessa.
Tutkimus- ja tallennusmatkoillaan Kuhmon Lapinsalmella 1890-luvun alussa yöpyivät mm. Akseli ja Mary Gallen-Kallela, Emil Wikström, Louis Sparre ja Eva Mannerheim Sparre. Taiteilijat ikuistivat Lapinsalmea ja läheistä Matokangasta sekä niiden matkaoppainakin toimineita asukkaita. Monet 1900-luvun alun suomalaistaiteilijat rakensivat kodin ja työhuoneen maaseudulle, metsäiseen luontoon järven rannalle. Ilmari Kianto asettui 1907 asumaan "Punaisen Viivan majaan" Niettussaareen Suomussalmelle. Majan jäätyä pieneksi kasvavalle perheelle Kianto hankki Niettussaaren vastapäiseltä rannasta Leppikannasta Amerikkaan muuttaneelta suomussalmelaiselta jääneen kruununtorpan paikka. Ensimmäinen erämaa-ateljee valmistui Turjanlinnaan 1912. Rakennus tuhoutui talvisodassa ja uusi Turjanlinna rakennettiin Otavan hankkiman rahoituksen turvin entisen paikalle 1949, mutta paloi samana vuonna. Väliaikaisiksi aiotut tuparakennukset säilyivät. |
|
Lisätietoa | |
Eva Mannerheim-Sparre, Taiteilijaelämää. Keuruu 1994.
Louis Sparre, Kalevalan kansaa katsomassa. Kajaani 1999. Liisa Heikkinen, Mika Pouke, Kotiseutumme kasvot. Suomussalmen kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 197. Kainuun ympäristökeskus 2000. Päivi Tervonen - Helena Lonkila, Turjanlinna eilen ja tänään. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2002. Kari Tervo, Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. |
|
kohteeseen sisältyy: merkkimieskoti; pihapiiri; talonpoikaistalo; | |
ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | |
Kohtalon korsu ja Ikin tupa Turjanlinnassa. Marja-Leena Ikkala 2016. |
Turjanlinnan vaja, takana Kohtalon korsu ja Ikin tupa. Marja-Leena Ikkala 2016. |
Turjanlinnan rantasauna. Marja-Leena Ikkala 2016. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||