KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Jämsä | Keski-Suomi | |
Huhkojärven tila |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Huhkojärven tila |
Kuvaus | ||
Vuorineuvos Göstä Serlachiuksen metsäpalstalle rakennuttaman Huhkojärven tilan kaikki rakennukset ovat luonnonmateriaaleista työstettyjä, erilaisten yksityiskohtien koristamia pieniä taidekäsityönä tehtyjä taideteoksia, jotka muodostavat perinteisestä maatilarakentamisesta poikkeavan arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti mielenkiintoisen kokonaisympäristön, eräänlaisen erämaa-ateljeen. Pihapiirit ovat rakennushistoriallisesti huomattavia ja muodostavat ympäröivän puiston kanssa suuren maisema-alueen.
Maatila muodostuu kahdesta pihapiiristä. Varsinaisen asuinpihan rakennuksia ovat hirsinen asuintalo, luonnonkivinen sauna, turvekattoinen mankelirakennus, kaksikerroksinen luhtiaitta, käymälä ja hirsinen kanala, kaikki 1930-luvulta. Rakennuskannassa on nähtävissä kansallisromanttisia ja muinaisskandinaavisia piirteitä. Maatilatoimintojen pihapiirissä on Kangaspään tilan entinen päärakennus 1850-luvulta ja suuri luonnonkivinavetta (1933), jonka ulkoseinät on koristeltu maatila-aiheisilla pienoisveistoksilla. Pihapiirissä on lisäksi kaksi vilja-aittaa 1800-luvulta, luonnonkivinen Keski-Suomessa muutoin harvinainen viljamakasiini vuodelta 1937 ja tilanhoitajan asunto piharakennuksineen. Huhkojärven tilalle johtaa vaikuttava kuusiaidan rajaama tie, jossa kivestä ja hirrestä rakennettu portti on merkkinä piha-alueelle saapumisesta. Asuintaloon johtaa yksirivinen lehmuskujanne. Alueen suuri puisto omenatarhoineen on maisema-arkkitehti Paul Olssonin 1948 suunnittelema. Puisto ja hoidettu niitty rajautuvat laakson kuusimetsään. |
||
Historia | ||
Vuorineuvos Göstä Serlachius rakennutti 1920- ja 1930-luvuilla Jämsänkosken Huhkojärven maatilan metsäpalstalle, joka muodostettiin vanhoja torppia vähitellen yhdistelemällä. Näin syntynyt metsätila nimettiin läheisen Huhkojärven mukaan. Keskeinen henkilö aluetta rakennettaessa oli Serlachiuksen lisäksi saarijärveläinen taiteilija, kuvanveistäjä Hannes Autere, joka suunnitteli, rakensi ja myös sisusti rakennuksia vuorineuvoksen kanssa. Talouskeskuksen rakentamisessa käytettiin hyväksi vanhoja 1800-luvun alun ja 1850-luvun torpparakennuksia ja kokonaisuutta täydennettiin 1920-ja 1930-luvun maatilarakentamista kuvastavalla puurakentamisella varta vasten miljööseen sovittaen.
Mäntän patruuna, vuorineuvos Gösta Serlachius oli metsäteollisuudessa toimivan sukuyhtiön G.A. Serlachius Ab:n toimitusjohtajana 1913-1942. Serlachiuksella oli suuri vaikutus Mäntän teollisuustaajaman rakentamisessa. Huhkojärvellä vierailivat 1880-luvulla mm. kuvataiteilijat Louis Sparre ja Akseli Gallen-Kallella, jotka kuvasivat maalauksissaan Huhkojärven maisemia. |
||
Lisätietoa | ||
Hannu Ahlstedt, Jämsänkosken rakennusinventointi, 1982.
Anu Eerikäinen, Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja rakennukset Keski-Suomessa. Keski-Suomen museo 2003. Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006. |
||
kohteeseen sisältyy: huvila; navetta; pihapiiri; puisto; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Huhkojärven tilan päärakennus. Helinä Koskinen 2005. |
Huhkojärven tilan portti. Helinä Koskinen 2005. |
Veistos vesialtaan vieressä. Helinä Koskinen 2005. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||