 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lahti | Päijät-Häme | |
Tapanilan ruotsalaistaloalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tapanilan ruotsalaistaloalue | ||
| Kuvaus | ||
| Tapanilan pientaloalue on esimerkki välirauhan aikana Ruotsista saadun avun turvin nopeasti kaavoitetuista ja rakennetuista asuinalueista, joilla helpotettiin karjalaisten evakkojen asuttamista. Alue muodostaa niin maisemallisesti kuin historiallisestikin arvokkaan kokonaisuuden.
Lahden kaupungin länsipuolelle, Tapanilan tilan entisille pelloille sijoitetut talot sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat yhtenäisen ja hyvin säilyneen pientaloalueen. Rakennusten päätyjen sijoittaminen kadulle päin antaa alueelle väljän ja rytmikkään ilmeen. Alueen ulkoasuun vaikuttavat ratkaisevasti pienillä tonteilla olevat vehmaat puutarhat. |
||
| Historia | ||
| Talvisodan päättymisen jälkeen Suomi sai Ruotsista lahjoituksena noin 2000 ns. lahjataloa jälleenrakentamisen vauhdittamiseksi. Ruotsalaistaloja rakennettiin 75 paikkakunnalle. Suuria asuinalueita oli Helsingissä, Lahdessa, Porissa, Turussa, Forssassa, Kuhmossa, Kuopiossa, Tampereella, Mikkelissä ja Oulussa.
Lahjatalojen piirustukset laativat yliarkkitehti Urho Orola ja arkkitehti Jalmari Peltonen, työ- ja kokoonpanopiirustukset tehtiin Ruotsissa. Tapanilan alueelle rakennuksia suunnitteli lisäksi arkkitehtiylioppilas Paavo Salminen. Talvisodan evakkojen asuttamiseksi Tapanilan tilan pelloille muodostettiin 105 tonttia, kaavan laati kaupungingeodeetti Lauri Kautto. Talot jaettiin syksyllä 1940 ja niiden mukana tulivat yksityiskohtaiset piirustukset, työohjeet ja aineluettelot. Tapanilan puutaloalue rakennettiin 1940-1941. Tapanilan lisäksi toinen Lahteen perustettu ruotsalaistalojen alue sijoitettiin kaupungin pohjoispuolelle ja nimettiin ruotsalaisen kummikaupungin mukaan Västeråsiksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV