 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lahti | Päijät-Häme | |
Koiskalan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Koiskalan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Koiskalan kartanon päärakennus, puisto ja lukuisat talousrakennukset muodostavat hierarkkisesti järjestetyn kartanomiljöön, johon liittyy laaja, hyvin säilynyt viljelymaisema.
Kartanon tilakeskus sijaitsee Kymijärven pohjoispuolella, metsäisten mäkien ja puukujanteiden rajaaman peltoaukean keskellä. Paul Olssonin suunnittelemasta muotopuutarhan sisääntulokujasta, käytäväjärjestelmistä, terasseista ja puulajeista sekä ruudukkomallin mukaisesta omenatarhasta on säilynyt osia. Koiskalan puisen kartanon keskiosa on rakennettu 1840, kaksikerroksiset päätyosat ovat 1890-luvulta. Nykyinen empirehenkinen ulkoasu on 1930-luvulta ja sisutus on Harry Rönehomin suunnittelema. Pihapiirin monipuolinen rakennuskanta, työväen asuinrakennukset ja talousrakennukset, ovat pääosin 1800-luvulta. Pienempiä rakennuksia ovat Nastolan ensimmäiselle autolle rakennettu autotalli ja arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen leikkimökki. |
||
| Historia | ||
| Nastolaan kuulunut Koiskalan kylä oli keskiajalla pitäjän suurimpia. Koiskalan säteri muodostettiin kylän taloista Ruotsin suurvalta-ajalla ja lahjoitettiin Didrich von Essenille 1650. Kartanon omistajat olivat pääasiassa sotilasaatelia.
Kartano oli laajemmillaan 1850-luvulla, jolloin siihen kuului noin 3000 hehtaaria maata ja lukuisia torppia. Päärakennus valmistui 1840. Rakennusta laajennettiin päädyistä 1890-luvulla ja siihen lisättiin nikkarityylisiä koristeita. Paul Olsson laati kartanolle muotopuutarhasommitelman 1926. Arkkitehti David Frölander-Ulf suunnitteli 1936 perusteellisen ulko- ja sisätilojen korjaukseen, jossa poistettiin edellisen korjauksen koristelua ja laajennettiin etuvilpolaa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1943.
Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; pihapiiri; puisto; talousrakennus; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kartanon päärakennus Henrik Wager 2004. |
Koiskalan kartano talousrakennusten takana Minna Pesu 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV