 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Riihimäki | Kanta-Häme | |
Riihimäen keskusliikekatu |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Riihimäen keskusliikekatu | ||
| Kuvaus | ||
| Riihimäen liikekeskus, jossa on saavutettu katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme, ilmentää 1930- ja 1940-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita ja liikerakentamisesta.
Rautateiden risteykseen kehittyneen Riihimäen kauppalan Hämeenkadun ja sen poikkikatujen rakennuskanta muodostaa ennen toista maailmansotaa syntyneen liikekeskustan. Erityisesti 1930-luvun funktionalistiset liikerakennukset muodostavat yhtenäisen katunäkymän. Keskustan asemakaavaratkaisut perustuvat suurelta osin Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatimaan asemakaavaan. Keskusliikekadun varressa on pääosin 1920-luvun klassistisia ja 1940-luvun funktionalistisia asuin- ja liikerakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu entisiä pankki-, apteekki-, koulu- ja kaupparakennuksia. |
||
| Historia | ||
| Rautateiden risteykseen asutuksen, teollistumisen ja varuskunnan ansioista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi kehittynyt Riihimäki erosi Hausjärven kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi 1922. Ensimmäisen asemakaavan, jota ei kuitenkaan toteutettu, laati arkkitehti Harald Andersin 1916. Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatima uusi asemakaava vahvistettiin 1925. Ensimmäisiä uuden kaavan mukaan valmistuneita rakennuksia oli Eino Forsmanin suunnittelema Valtakatu 3.
Hämeenkatu muotoutui Kauppalaksi tulon jälkeen Riihimäen liikekeskukseksi. Sen varrelle kohosivat maailmansotien välillä mm. seuraavat funktionalistiset ja klassistiset asuin- ja liikerakennukset: Hämeenkatu 17, Mäkelän talo, arkkitehti Arvo Aalto 1934 Hämeenkatu 25-27, ent. Osuusliike Ahjo, KK:n rak.os. 1939 Hämeekatu 29, Seurahuone, arkkitehti Veli Valorinta 1948 Hämeenkatu 38, ent. apteekki, Marius af Schulten 1934 Kauppakatu 11, ent. KOP:n pankkitalo, Kauno S. Kallio 1930 Valtakatu 3, asuin- ja liikerakennus, arkkitehti Eino Forsman 1926 Kauppakatu 6, ent. pankkitalo, rakennusmestari Heikki Tiitola Keskuskatu 3, ent. PYP:n toimitalo, arkkitehti Oiva Kallio Hämeenkatu 35, Riihimäen lukio, rakennusmestari J.E. Valorinta 1927, arkkitehti Väinö Vähäkallio 1940, V.E. Rauhala 1959 (rakennettu 1963) |
||
| Lisätietoa | ||
| Jouko Hoffren ja Kalevi Penttilä, Riihimäen historia 1. 1979.
Riihimäen kaupunginmuseo. 25-vuotisjuhlajulkaisu. Riihimäki 1986. Helena Honka-Hallila, Riihimäki - hyvien yhteyksien kaupunki. Riihimäki 1960-2000. Riihimäen kaupunki 2000. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Timo Salminen, Opin teillä, Riihimäen oppikoulut ja lukiot 1905-2005. Riihimäki 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; katutila; kauppa- ja liikerakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Riihimäen keskusliikekatu. Helinä Koskinen 2006. |
Riihimäen keskusliikekatua. Mikko Härö 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV