 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lahti | Päijät-Häme | |
Erstan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Erstan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Erstan kartanon arkkitehtonisesti merkittävä päärakennus ja tiivis, useita rakennuksia ja puiston sisältävä pihapiiri muodostavat voimakkaasti uudistuneessa maisemassa 1800-luvun kartanorakentamista edustavan kerrostuman vanhan valtamaantien varrella.
Kymijärven eteläpuolella, Salpausselkää seuraavan vanhan maantien varrella olevan Erstan kartanon empiretyylinen päärakennus ja toinen siipirakennuksista ovat 1830-luvulta. Aumakattoisen, yksikerroksisen päärakennuksen fasadia koristavat pilasterit ja kookas pylväin varustettu kuistirakennus. Empiren tyylipiirteet ovat säilyneet, 1890-luvun muutostyö näkyy lähinnä ikkunoissa. Pää- ja sivurakennuksia ympäröi kuusiaidan rajaama puisto. Kartanon talouspihan rakennukset ovat vanhan Viipurintien molemmin puolin. Tiilirakenteisten navetan, tallin ja viljamakasiinin (1828) lisäksi talouspihassa on joukko väentupia 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennusryhmään liittyy puisto ja puutarha. Ympäristön uudet liikenneväylät sekä asuin- ja teollisuusalueet ovat muuttaneet merkittävästi kartanon historiallista kulttuurimaisemaa. Pihapiirin läpi kulkeva maantie on osa vanhaa, Salpausselkää seurannutta keskiaikaista maantietä. |
||
| Historia | ||
| Villähteen kylän Erstan kartano muodostui neljästä everstiluutnantti Mårten von der Trenckille 1650-luvulla lahjoitetusta tilasta. Suuressa reduktiossa 1680-luvulla säterivapaus peruutettiin ja kartanosta muodostettiin säteriratsutila.
Nykyiselle paikalle tilakeskus siirrettiin Vanhankartanonmäeltä 1800-luvun alkupuolella. Empiretyylinen päärakennus valmistui 1830 ja sitä uudistettiin 1892. Uno Baskinin isännöidessä kartanoa 1930-luvulla hänen metsästysvieraanaan oli mm. presidentti P.E. Svinhufvud. Nykyisin kartanossa toimii taide- ja toimintakeskus. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1943.
Anneli Mäkelä, Nastolan historia I. Nastolan kunta 1979. Teija Ahola, Rakennusinventointi – Nastola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 101/2005. Hämeen ympäristökeskus, Nastolan kunta 2005. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; pihapiiri; puisto; talousrakennus; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Erstan kartanon päärakennus. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2009. |
Erstan vanhempi, läntinen sivurakennus. Henrik Wager 2004. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV