Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Askola Uusimaa

Särkijärven kylä- ja kartanomaisema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Särkijärven kylä- ja kartanomaisema
Kuvaus
Särkijärven kartano- ja kylämaisema on rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan tyypillinen ja hyvin säilynyt Uudenmaan rannikolta sisämaahan johtavan vanhan maantien varteen sijoittunut asutuskeskittymä. Viljelymaisemaa, joka periytyy 1700-lukua edeltäneeseen aikaan, leimaa historialliseen tielinjaan tukeutuva kyläasutus kantatiloineen, kouluineen ja seurantaloineen, kartanoiden talouskeskukset puukujanteineen, puistoineen ja puutarhoineen sekä vuosisatoja viljelyksessä olleet pellot.

Asutus sijoittuu nauhamaisesti järveä kiertävän maantien varteen sekä peltoaukeiden metsäisille kumpareille ja rinteille. Vaurasta maaseuturakentamista kuvastavat myös eri-ikäiset suurikokoiset kivi- ja tiilinavetat.

Tampin kartanon päärakennus maantien varressa, kirkonkylään johtavan tien risteyksessä on 1880-luvulta. Vuoraus on koristeltu poikkeuksellisen runsain koristeleikkauksin. Päärakennusta ympäröi puisto kiviterasseineen. Kylänpään rusthollin aumakattoinen päärakennus kylän eteläpäässä on rungoltaan 1700-luvun lopulta, nykyasun ollessa 1830- ja 1890-luvuilta.

Hyvin rakennusaikansa asussa säilyneet 1900-luvun alun ja jälleenrakennuskauden koulut sekä aumakattoinen seuratalo Jukola 1920-luvulta sijoittuvat näkyvästi maantien varteen. Ajallista kerrostuneisuutta maisemaan tuo siirtoväen asutus peltoaukeiden reunoilla.

Maisemallisesti näkyvällä paikalla oleva Kyläjonnin kaksikerroksinen, aumakattoinen päärakennus on 1800-luvun alkupuolelta.

Prestbackan kartanomäki alueen pohjoisosassa muodostaa laajan, tasaisen viljelyaukean keskellä tiiviin, maisemallisesti hallitsevan rakennusryhmän. Empiretyylinen yksikerroksinen aumakattoinen entinen päärakennus on tiettävästi 1840-luvulta. Rakennuksen ulkoasu ja empiren ajalle tyypilliset sisätilat ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin. Itäinen siipirakennus on nykyisin tilan päärakennuksena. Hyvin säilyneeseen kartanokokonaisuuteen kuuluvat lisäksi kivinavetta (1856), hirsi- ja tiilirakenteisia talousrakennuksia, laaja puisto ja vanha koivukuja.
 
Historia
Särkijärven kylä muodostui Kylänpäänjärven ja Tiiläänjärven väliselle moreeniselänteiden rajaamalle alueelle Porvoosta Myrskylään johtavan tien varrelle keskiajalla. 1500-luvulla kyläasutus sijaitsi todennäköisesti Prestbackan kartanon ja Anttilan tilan tienoilla. Kylän nykyiset kantatalojen paikat ovat pääosin peräisin 1700-luvulta.

Kylänpää on entinen Byändan ratsutila, johon liitettiin 1600-luvun puolivälissä Tallbackan tila. Tampin (Dampbacka) tila nautti vuodesta 1661 säterivapautta, joka peruutettiin isossa reduktiossa 1683 ja siitä muodostettiin ratsutila. Myös Prestbackan kartano on entinen ratsutila, joka ostettiin perinnöksi 1804. Kaikilla alueen suurtiloilla oli 1900-luvun alkupuolella 300-800 ha maata, josta n. 100-200 ha oli peltoa. Prestbackan mailla on toiminut myös tiilitehdas.

Särkijärven-Tiilään alueen suurtilojen vaikutus ja vauraus näkyy mm. Askolan kirkon rikkaassa 1600-luvun sisustuksessa.

Särkijärven kylään perusti koulun Tampin kartanon omistaja hovioikeuden asessori Johan Selim Holmberg. Koulu aloitti toimintansa syksyllä 1883. Uuden rakennuksen koulu sai 1909. Toisen maailmansodan jälkeen suuri oppilasmäärä ja tilanahtaus johtivat uuden koulun rakennushankkeeseen. Vanhan puukoulun viereen valmistunut uusi rapattu koulurakennus otettiin käyttöön 1952.

Nuorisoseurantalo Jukola aloitti toimintansa 1927.
 
Lisätietoa
Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat 1. 1939.

Heikki Laurinmäki, Askolan historia I. Askolan kunta 1957.

Leevi Mäittälä, Askolan historia II, vuodet 1896-1975. Askolan kunta 1986.

Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto. Itä-Uudenmaan liitto julkaisu 90, 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; koulu; kylä; pihapiiri; seurantalo; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Särkijärven koulut vanhan maantien varressa. Johanna Forsius 2008
Särkijärven koulut vanhan maantien varressa. Johanna Forsius 2008.
Dampbackan kartanon talouskeskus. Johanna Forsius 2008
Dampbackan kartanon talouskeskus. Johanna Forsius 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009