KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Salo | Varsinais-Suomi | |
Perniön rautatieasemanseutu |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Perniön rautatieasemanseutu |
Kuvaus | ||
Perniön asemanseutu on Perniön rautatieaseman ympärille kasvanut vauraan maanviljelys- ja maatalousseudun pienimuotoinen kaupan keskittymä, joka on säilynyt hyvin 1900-luvun alkupuolen aikaisessa asussaan. Viljavarastot, mylly ja meijeri sekä pankit ja myymälät muodostavat rakentamisaikansa maatalouselinkeinosta ja kaupasta kertovan asemanseudun.
Tiiviisti vierekkäin ja katulinjassa sijaitsevat eri vuosikymmenillä rakennetut kaupparakennukset muodostavat viehättävän noin 250 metriä pitkän kaupparaitin tien pohjoispuolella. Liikkeiden edustalle on istutettu jalopuita. Liikekeskuksen yhdistettyihin asuin- ja liikerakennuksiin kuuluvat vuoteen 1953 pankkikäytössä ollut ja ilmeisesti tuohon tarkoitukseen suunniteltu rakennus 1910-luvulta sekä 1926 valmistunut arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema asuin- ja liikerakennus. Näiden pohjoispuolella sijaitsevassa asuin- ja liikerakennuksessa (Kaunela) vuodelta 1924 on toiminut Perniön Yhteiskoulu vuoteen 1926, jonka jälkeen rakennus on ollut mm. kauppana ja pankkina. Tien eteläpuolella on jugendhenkinen Valinta Seimari, jonka on suunnitellut arkkitehti Alex Nyström 1915 ja joka on toiminut kauppana 1990-luvulle asti. Pankkeja on toiminut 1950-luvun kivirakennuksessa ja 1970-luvun tasakattoisessa liikerakennuksessa. Asemanseudun liikekeskustassa maisemallisesti keskeinen on raitin päässä seisova 1927-1928 valmistunut osuuskaupan viljavarasto ja paikallinen viljavarasto- ja myllyrakennus, jolla on ollut oma lastauslaituri radan varressa. Tukon viljavarasto on 1930-luvulta. Osuusmeijerin rakennukseen vuodelta 1929 on tehty muutoksia 1950- ja 1980-luvulla. Asemalle johtavan tien eteläpuolella on myös 1928 valmistunut ja hyvin rakennusaikaisen ilmeensä säilyttänyt asuin- ja teurastamorakennus. Taajama on kasvanut 1899 valmistuneen Perniön rautatieaseman viereen. 2000-luvun alussa päiväkotina toimivaan asemaan liittyy puisto, asuin- ja talousrakennuksia sekä makasiineja. Aseman ja liikekeskuksen välillä on ratavartijan talo. Nykyisin rautatie kulkee asemanseudun länsipuolelta. Perniön asemanseudulta pohjoiseen Yliskylässä on radan varressa kauas avoimessa viljelysmaisemassa näkyvä korkea rapattu viljasiilo 1970-luvulta. |
||
Historia | ||
Turun ja Helsingin välisen rautatien Perniön asema sijoitettiin kirkonkylää pohjoisemmaksi Paarskylään, osin Kosken tehtaan ja Paarskylän kartanon omistajan toiveesta. Liikenteelle rata avautui 1899. Asemanseudulle kehittyi taajama 1890-luvun lopulta lähtien ja vauraan maatalousseudun viljavarastot rakennettiin aseman tienoolle. Asemanseudun vanhin asutus sijoittui radan varteen aseman pohjoispuolelle.
Perniönjoen ja aseman välille, vanhalle Paarskylän kylätontille, rakentui liikekeskus 1950-luvulle mennessä. Rautatieaseman ja Perniönjoen välille sijoitettiin viljavarastot, mylly, meijeri ja teurastamo. Taajaman pohjoispuolelle Yliskylään rakennettiin 1970-luvulla kookas viljavarasto. Asemanseudun kauppaliikkeistä moni oli toiminnassa 1980-1990-luvulle asti. |
||
Lisätietoa | ||
Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1984.
Kerttu Innamaa – Olavi Lindström, Perniön historia III. Salo 1986. Perniö. Asemanseudun osayleiskaava 2010. Suunnittelukeskus Oy. Turku 1995. Perniön kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
kohteeseen sisältyy: katutila; kauppa- ja liikerakennus; kylä; liikenteenrakennus; | ||
ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||