KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Ilmajoki | Etelä-Pohjanmaa | |
Koskenkorvan tehtaat |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Koskenkorvan tehtaat |
Kuvaus | ||
Koskenkorvan tehtaat muodostavat 1930- ja 1970-luvun rakennusryhmineen autenttisen ja alkuperäisessä käytössään olevan, korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria edustavan, ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden.
Kyrönjoen ja Suupohjan rautatien varteen rakennetun Koskenkorvan tehtaan 1930-luvun ja 1970-luvun rakennusryhmät ovat alueen kaksi keskeistä kiinnekohtaa. Ensimmäisen vaiheen punatiiliset tehdasrakennukset muodostavat kompaktin kahden rakennusryhmän alueen, jossa on toimistona toimiva vanha tehdas sekä voimalaitos. Vanhassa tehtaassa on vielä tallella vanhat laitteet. Arkkitehtonisesti komeaa tehdasta on korotettu 1967. 1970-luvun laajennus, tislaamo on tiivis Einari Teräsvirran suunnittelema rakennusryhmä. Uudisrakennusten ja vanhan tehtaan välillä on iso vapaa kenttä. 1980-luvun rakennukset muodostavat tehdasalueella oman ryhmänsä. Ne on yhdistetty 1970-luvun tislaamoon lasisella yhdyskäytävällä, joka toimii vertikaalielementtinä horisontaalisten siilojen ym. rakennusten massassa. 1980-luvulta ovat peräisin myös korkeat siilot, jotka muodostavat maisemallisen maamerkin erityisesti Vaasasta päin tultaessa. Lisäksi alueella on runsaasti säiliöitä ym. prosessiteollisuuteen liittyviä rakennelmia. Arkkitehtina on 1980-luvun loppupuolelta alkaen toiminut Jukka Aittola. Tehdasalueelta on purettu muutamia asuinrakennuksia. Isännöitsijän asuintalon on suunnitellut Erkki Huttunen. Se toimii yhtiön vierasmajoituksena. Tehtaan päätuotteena on nykyisin viljaviina, lisäksi tuotetaan tärkkelystä ja rehua. Voimavirta saadaan omasta turvevoimalasta ja pohjavesi otetaan tehtaan alueelta oma vesilaitoksen kautta. |
||
Historia | ||
Oy Alkoholiliike Ab teki päätöksen Koskenkorvan tehtaan perustamisesta 1938, ja tehtaan rakentaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Ilmajoen lisäksi muitakin paikkakuntia oli ehdolla tehtaan sijoittamiseksi, mutta läntinen Suomi oli tuolloin poliittisista syistä etusijalla. Alue oli lisäksi perunantuotannon kannalta otollinen viinatehtaalle. Tehtaan sijoittumisen edellytys oli myös Suupohjan rata, joka oli valmistunut 1913.
Tehdas valmistui 1940 Erkki Huttusen suunnittelemana, mutta tuotanto käynnistyi vasta sodan jälkeen 1945. Rakentamisessa hyödynnettiin Ensossa sijainneen viinatehtaan piirustuksia, mutta Koskenkorvalla toteutettiin innovatiivinen puolipyöreä tehdasrakennuksen allasosa, jossa altaat täytettiin sitten keskitetysti yhdellä kertaa. Tehdas asettui valmiiseen kylärakenteeseen. Kosken partaalla oli jo ennestään ollut myllyjä, meijeri ja 1936 perustettu, nyttemmin purettu, höyrysaha. Koskenkorvan tehtaan ympärille ei syntynyt varsinaista teollisuusyhdyskuntaa, ja tehdas tuotti varsin vähän asuinrakennuksia. Koulun laajennukseen tehdas lienee osallistunut. Tehdas rakensi kolme rivitaloa 1971-1972. Nämä alun perin tasakattoiset ns. arabikylän talot muutettiin myöhemmin harjakattoisiksi. 1970-luvun alussa tapahtui merkittävä tislaamon laajennus, jolloin rakennettiin toinen kompakti rakennusryhmä sekä muita pienempiä kokonaisuuksia. Toinen iso laajennus tapahtui 1987, jolloin otettiin käyttöön ohraviinaprosessi. |
||
Lisätietoa | ||
Waldermar Rantoja, Koskenkorvan osuusmeijeri 50-vuotias. 1954.
Juha Paarlahti, Koskenkorvan tehdas 40-vuotta. Oy Alko Ab. 1978. Olli Kauppila, Koskenkorvan polttimo ja sen edeltäjät. Koskenkorvan tehtaan 50-vuotishistoriikki. Helsinki 1988. Georg Kajaste, Koskenkorvan liikennepaikka. Ilmajoen joulu 1997. Tapio Vaismaa, Ilmajoki maatalouden mahtipitäjä. Eläkeliiton Ilmajoen yhdistys ry. Ilmajoki 2006. http://www.koskenkorva.net/historia/index.html (30.10.2007). Juha-Matti Märijärvi, Altia Corporation Koskenkorvan tehdas. Kulttuurihistoriallinen selvitys. Pöyry Environment Oy. Painamaton raportti, 2007. |
||
kohteeseen sisältyy: muu teollisuusrakennus; voimalaitos; | ||
ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; | ||
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||