Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Pyhäranta Varsinais-Suomi

Ylikylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ylikylä
Kuvaus
Pyhärannan Ylikylä on vanhan Laitilasta merelle johtavan kauppareitin varteen jo keskiajalla syntynyt kylä.

Ylikylä sijaitsee Otajärvestä läpi tasankoalueen kulkevan Ihodenjoen varrella, lähellä sen Mannerveden pohjukkaan laskevaa suuta. Kylän rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Vanhalla kylätontilla on 1600-luvulta periytyvä Ylikylän entinen pappila, jonka päärakennus on 1880-luvun alusta. Pihapiiriin, jonka nykyasu ja ryhmittely on kehittynyt 1900-luvulla, kuuluu talousrakennuksia ja tien varteen sijoitettu sivurakennus. Pappilaa vastapäätä sijaitsee Impilän kantatalon komea päärakennus frontoneineen ja runsaine listoituksineen.
 
Historia
Seurakunnallisesti Pyhämaan seutu kuului keskiajalla Laitilan eli Untamalan emäseurakuntaan, ja Ylikylästä sisämaahan Laitilan Seppälään johtanut tie toimi pyhämaalaisten kirkkotienä 1630-luvulle. Se oli myös sisämaan tärkeimpiä kauppareittejä rannikolle. Hallinnollisesti Pyhämaa kuului suurimmaksi osaksi 1600-luvun puoliväliin asti Uudenkirkon Petäisten ylimpään verokuntaan.

Ylikylässä oli 1540 yhdeksän taloa, hopeaveroluettelon mukaan kymmenen. Joen myllypaikoilla oli kuusi myllyä 1620-luvulla, ja Pyhämaan-Pyhärannan historiassa Yrjö Hormia mainitsi Ylikylän olleen suorastaan ”myllyjen luvattu maa”. 1580-luvulla autioituneista tiloista viisi palautui talonpoikaisasutukseen, mutta osasta tehtiin kruunun ja kirkon virkatalot. Pyhämaan Luodon pappila muodostettiin kahdesta autiotilasta 1639. Myöhemmin pappila rakennettiin myös Luodolle, mutta kirkkoherrat jäivät asumaan mantereelle. Isojako toimitettiin Ylikylässä 1740, jonka jälkeen osa kantataloista siirtyi ulos kylätontilta.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Yrjö Hormia, Pyhämaan-Pyhärannan 300-vuotisvaiheita. Rauma 1939.

Lounaispaikan karttapalvelu. http://lounaispaikka.utu.fi/kartta/?service=environmental (12.3.2008).
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; pihapiiri; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Ylikylää. Johanna Forsius 2007
Ylikylää. Johanna Forsius 2007.
Ylikylää. Johanna Forsius 2007
Ylikylää. Johanna Forsius 2007.
Ylikylän rakennuksia. Johanna Forsius 2007
Ylikylän rakennuksia. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009