 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kauhajoki | Etelä-Pohjanmaa | |
Nummijärven kirkko |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nummijärven kirkko | ||
| Kuvaus | ||
| Nummijärven 1930-luvun pienen puukirkon ja kellotapulin historisoivassa arkkitehtuurissa on jatkettu kansanmestarien rakentamien kirkkojen perinteitä ja sovellettu niiden muotokieltä. Kirkko on myös osoitus rakennuttajayhteisönsä ponnisteluista oman kirkon aikaansaamiseksi.
Pohjanmaan jokilaaksoista syrjään jäävä Nummijärvi sijaitsee vedenjakaseudun suo- ja metsäaluetta halkovalla Nummikankaalla, joka on osa laajempaa Pohjankangasta. Järven itärannalla oleva kirkkomaa rajautuu maantiehen, joka noudattaa keskiaikaisperäisen Kyrönkankaantien linjausta. Suorakaiteen muotoisen pitkäkirkon toiseen pitkään sivuun liittyy runkohuonetta matalampi siipirakennus, jossa on sakaristo ja kirkkosaliin avattavissa oleva seurakuntasali. Kirkossa on jyrkkälappeinen päistään aumattu paanukatto. Vaaleaksi maalattuja pystylaudoitettuja seiniä jäsentävät segmenttikaariset ikkunat. Tunnelmallisen perinteellisessä kirkkosalissa on kaartuva lautaholvi ja valkoiseksi maalatut hirsiseinät. Kuoriosa on korostettu. Alttarisommitelmaan kuuluu alttarikaappi sekä sen etulevyssä olevat alfa- ja omegakirjaimet. Kattokruunut ja seinälampetit on saatu lahjoituksina. Kirkkoon liittyvä maantien laidassa oleva erillinen kellotapuli noudattelee yksinkertaisissa muodoissaan ruotsalaistyyppistä alaosastaan laudoitettua pukkitapulia. |
||
| Historia | ||
| Kauhajoen kirkonkylästä lähes kolmenkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Nummijärven asukkaat anoivat 1929 valtioneuvostolta maapalstaa hautausmaata ja rukoushuonetta varten sekä 600 rakennuspuuta rukoushuoneen rakennustarpeiksi. Kirkkovaltuuston puollon jälkeen valtio luovutti maa-alan.
Nummijärven kirkko kellotapuleineen valmistui kyläläisten rahoittamana ja rakennuttamana 1934. Suunnitelmat laati arkkitehti Matti Björklund (myöh. Visanti), joka suunnitteli myös sankarihautausmaan muistomerkin. Kirkossa tehtiin 1984 kunnostus, jonka suunnittelijana oli Matti Visannin poika, arkkitehti Markus Visanti yhdessä vaimonsa Irmeli Visannin kanssa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Riitta Mäkelä, Matti Visanti - kuvataiteiden monitaitaja. Oulu 1985.
Kauhajoen Nummijärven kirkko. Lakeuden kirkot. Helsinki 1997. Maaliuunilta Lapinkaivolle. Nummijärven kyläkirja. Toim. Erkki Kalliomäki. Kurikka 2000. Marja Terttu Knapas ja Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 30. Helsinki 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kirkonkylä; metsämaisema; | ||
Nummijärven kirkko Kauhajoella. Johanna Forsius 2006. |
Nummijärven kirkon kirkkosalia. Martti Jokinen . |
Kellotapulin läpikulun portti. Soile Tirilä . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV