 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Vuorentaan kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vuorentaan kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Vuorentaan kartano on yksi harvoista maamme keskiajalta ja 1500-luvulta säilyneistä ylhäisaateliston kivilinnoista, jonka nykyasu on peräisin 1850-luvulla tehdystä korjauksesta. Se on osa Halikonlahden maassamme ainutlaatuista ja tiivistä kartanokeskittymää, joka on vuosisatojen kuluessa muodostunut Horn-suvun keskiaikaisperäisistä Åminnen, Viurilan ja Vuorentaan kartanoista.
Vuorentaan kartano sijaitsee Halikonlahden pohjukassa Viurilan ja Joensuun kartanoiden vieressä. Päärakennuksen harmaakivinen osa on todennäköisesti peräisin 1500-luvulta mutta nykyinen historisoiva asu on syntynyt 1850-luvulla, jolloin on rakennettu tiilinen lisäosa torneineen ja keskiaikaisvaikutteisine yksityiskohtineen. Päärakennus on restauroitu ja kiinteä sisustus on konservoitu 1990-luvun puolivälissä. Muu rakennuskanta, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta, riihi- ja latorakennus ja navetta, on pääosin 1800-luvulta. Kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella. |
||
| Historia | ||
| Vuorentaka oli ilmeisesti asuttu jo ennen vuotta 1300. Sen tiedetään olleen keskiaikainen asumakartano ja Joensuussa ja Vuorentaassa oli jo 1500-luvulla aatelisen Horn-suvun kivirakennuksia. Vuorentaan keskiaikaista kivirakennusta korjattiin 1648, joka vuosiluku jäi nähtäville rakennuksen julkisivuun aina 1850-luvulle. Rakennus oli tyhjillään 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1802 se muutettiin viljamakasiiniksi. Päärakennus sai nykyisen asunsa laajan korjaustyön ja laajennuksen tuloksena 1850-luvun puolivälissä. Runkoon lisättiin vielä arkkitehti Carl Armfeltin suunnittelema eteisloggia 1892.
Vuorentaka oli yksi Hornien tiloista Halikossa, ja sen omistus liittyi Joensuun kartanoon 1749-1800 ja Viurilan kartanoon 1803-1935. 1800-luvulla Hornien tilaomistus oli suurimmilaan, ja tuolloin he omistivat kolmanneksen Halikon viljelymaasta. |
||
| Lisätietoa | ||
| V.J. Kallio, Halikon historia. Halikon seurakunta ja kunta 1930.
Eino Jutikkala - Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941. Carl Jacob Gardberg, Suomen kartanoita. 1989. Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Vuorentaan kartano. Elias Härö 1982. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV