 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kauhava | Etelä-Pohjanmaa | |
Sippolanmäen taloryhmä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Sippolanmäen taloryhmä | ||
| Kuvaus | ||
| Sippolanmäelle raitin tiivis pohjalaistalojen ryhmä on hyvä esimerkki Kauhavanjokilaakson varhaisesta historiallisesta asutuksesta. Kauhavanjokilaaksossa taloryhmät ovat perinteisesti jokea seuraavilla, tasangolta kohoavilla mäillä.
Sippolanmäen talonpoikaistalot ovat Hautamäki, Mikkola, Rannila, Rintala, Yli-Sippola ja Ylinen. Pihapiirit ovat vanhan kylätien varrella. Sippolanmäen pohjoisreunalla Ylisen tiiviin pihapiirin rakennuskanta on 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puolitoistakerroksinen pohjalaistalo rajaa pihapiiriä jokilaakson peltoaukean suuntaan pihapiirin jäädessä mäen puolelle. Päärakennuksen lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihatupa vuodelta 1907, poikkeuksellisen koristeellisin ovin varustettu vilja-aitta vuodelta 1837 sekä hirsirunkoinen talousrakennusryhmä ja karjarakennus. Pihapiirin ulkopuolella on talousrakennuksia, mm. kaksi aittaa. Viereisen Yli-Sippolan päärakennus on jälleenrakennusajalta. Pihapiirissä on vanha hirsirunkoinen talousrakennusryhmä. Hautamäki muodostaa Rannilan kanssa yhteisen, lähes suljetun pihapiirin. Hautamäkeen kuuluu kaksifooninkinen päärakennus, hirsirunkoinen talousrakennusryhmä ja otsallinen vilja-aitta. Uusi päärakennus on rakennettu vanhasta pihapiiristä hieman kauemmaksi, puuston suojaan. Rannilan päärakennus on 1800-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen pohjalaistalo. Pihapiiriin kuuluu hirsirunkoinen talousrakennusryhmä sekä karjarakennus. Mikkolassa on päärakennuksen lisäksi kaksi vanhaa talousrakennusta. Rintalan päärakennus periytyy 1800-luvun lopusta tai 1900-luvun alusta, ja siihen on tehty muutoksia mm. ikkunoiden osalta 1900-luvun loppupuolella. Sippolanmäki on osa valtakunnallisesti arvokasta Lapuan - Kauhavan Alajoki -maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Kauhavan vakituinen asutus asettui ensimmäisenä Kauhavajoen varrelle 1500-luvun puolivälissä. Vuonna 1563 Kauhavalla oli 4 taloa, 1571 jo 22 taloa ja 1600-luvun vaihteessa noin 30. Tervanpoltto loi uudisasutusta sekä vaurautta, ja 1600-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Kauhavalle syntyi 10 uutta taloa. 1700-luvun lopulla uudisasutus ja väestönkasvu jatkui.
Kauhava kuului alkuaan Kyrön pitäjään, ja 1500-luvun loppuun asti se tunnettiin nimellä Kauhajoki. Kauhavasta tuli Lapuan emäpitäjän kappelikunta 1643. Kirkkoherrakunnaksi se muuttui 1859 ja Kauhavan kunta perustettiin 1867. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita Vaasan läänissä. Vaasan läänin seutukaavaliitto. Vaasa 1978.
Perinnealbumi. Etelä-Pohjanmaa I. Vaasa 1981. Päivi Anttila ja Lise-Lotte Molander, Lakeuden maisemissa. Maisemanhoito-ohjelma Lapuan-Kauhavan Alajoella. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 20/1998. Timo Pietiläinen, Kauhavan historia I. Kauhava 1999. Kauhavan kaupungin kotisivut. Kylät, Alakylä. http://www.kauhava.fi/kylat/alakyla.htm (7.2.2008). Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: pihapiiri; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV