Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Hämeenlinna Kanta-Häme

Katisten kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Katisten kartano
Kuvaus
Katisten kartanon rakennuskanta ilmentää omaperäisellä tavalla 1800-luvun loppupuolen kartanorakentamisen klassismista vapautuneita tyylillisiä tavoitteita, jotka kuvastuvat mm. epäsymmetriana, rapattujen pintojen ja tiiliseinien kaariaiheissa ja keskirisaliitin pääportaan sommitelmassa.

Päärakennuksen kiinteä sisustus on varsinkin toisessa kerroksessa säilynyt alkuperäisenä. Merkittävin huonetila on suuri juhlasali alkuperäisine seinäpinnoitteineen, ootrattuine ovineen, parketteineen ja suurine kaari-ikkunoineen.

Pihapiiriin kuuluu myös vanhempi, 36 metriä pitkä päärakennus, tiilikoristeinen harmaakivinen makasiini 1800-luvun puolivälistä, harmaakivinen talli, pajarakennus ja vaunuvaja. Entinen kanala ja tiilinen navetta ovat 1920-luvulta.

Kartanon päärakennus sijaitsee samanikäisen puiston keskellä. Puutarhaa ympäröivät kiviaidat ja puutarhan kiviladelma ovat todennäköisesti peräisin 1860-luvun nälkävuosilta. Kartanon lähiympäristöstä tunnetaan lukuisia rautakautisia kalmistoja. Kartanon itäpuolella, Katumajärven rannalla, kulkee vanha maantie. Kartanon ympäristössä on useita rautakautisia hautaraunioita ja kalmistoja.
 
Historia
Katisten kartano muodostui 1800-luvun alkupuolella Kantolan säteristä ja Mäskälän kylän Katisten rusthollista.

Katisten tilan nykyisen päärakennuksen rakennutti vuosina 1860-1862 hämeenlinnalainen tukkukauppias J.F. Lönnholtz yhtä aikaisesti kaupunkitalonsa kanssa. Suunnittelijana oli todennäköisesti lääninarkkitehti C.A. Edelfelt, mutta myös hänen nuoren apulaisensa lääninkonduktööri Alf. Cavenin osuus suunnitteluun on mahdollista. Juhlasali ja siihen liittyvät eteistilat, talvipuutarha ja päätykamarit on konservoitu 1990-luvun alussa. Päärakennus on suojeltu rakennussuojelulailla.
 
Lisätietoa
Hämäläisiä kartanoita. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1946.

Suojellut talot. Toim. Irma Lounatvuori. Museovirasto 1991.

Riitta Uotila, Hämeenlinna. Katisten seutu. Vanhan rakennuskannan osainventointi. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 1994.

Marja Mikkola – Heli Jutila – Lauri Putkonen – Sirkka-Liisa Seppälä, Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kultuuriympäristö ja luonto. Hämeen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 245. Hämeenlinna 2001.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Katisten kartanon päärakennus. Anu Laurila 2007
Katisten kartanon päärakennus. Anu Laurila 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009