Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Salo Varsinais-Suomi

Mommolan kartano

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mommolan kartano
Kuvaus
Mommolan kartanon rakennukset tiiviisti rakennetussa pihapiirissä ovat sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan säilyneet poikkeuksellisen hyvin 1700-luvun ja 1800-luvun alun asussa. Mommola antaa aidon ja hyvän kuvan rakentamisaikansa kartanokulttuurista ja kartanoiden rakentamistavasta.

Mommolan kartano sijaitsee Kirkkojärven pohjukassa, Mommolanjoen varren peltojen ympäröimällä kumpareella. Pihapiiri koostuu päärakennuksesta ja kahdesta symmetrisesti sijoitetusta sivurakennuksesta ja se on muotoutunut nykyiseen asuunsa useammassa vaiheessa yli kahdensadan vuoden aikana. Päärakennukseen liittyy vanha muotopuutarha.

Päärakennuksen ensimmäinen kerros on perimätiedon mukaan peräisin jo 1600-luvun lopulta. Keskiosaa on korotettu ja kiinteää sisustusta uudistettu kustavilaiseen tyyliin 1780-luvulla. Nykyisen muotonsa kaksikerroksinen päärakennus on saanut turkulaisen kauppias Christian Hjelmeruksen omistajakaudella. Päärakennuksen pohjoispäädyssä oleva keittiösiipi on peräisin 1830- tai 1840-luvulta.

Pihapiirin sivustoja rajaavat yksikerroksiset sivurakennukset ovat syntyneet myös useammassa vaiheessa. Pohjoinen sivurakennus muodostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta, ns. yläkyökistä, joka käsittää suuren tuvan, eteisen ja alkuaan maitokamariksi tarkoitetun tilan, sekä viimeistään 1700-luvun puolivälissä valmistuneesta keskeissalirakennuksesta. Eteläinen sivurakennus eli Vanha tupa koostuu puolestaan kolmesta erillisestä rakennuksesta eli kahdesta asuintuvasta ja luhtiaitasta sekä näiden väliin myöhemmin rakennetuista tiloista. Hirsiseen päätykolmioon veistetty A D 1766 osoittanee rakentamisajan. Tilaan liittyy lisäksi navetta, talli ja aitta. Nykyinen tallipihan alue on alkuaan Skepparsin tilan pihapiiri. Mommolaan on vanhastaan saavuttu ylittäen joki nykyistä pohjoisempaa. Tilalle johtavan koivukujan palauttamista pääkulkutieksi on suunniteltu.

Mommolanjoen itärannalla vanhalla kylätonttialueella sijaitsee Toijan kivinen lainamakasiini vuodelta 1856 sekä Mellerin kantatila. Vanhan ratsutilan pohjaltaan keskeissalityyppinen päärakennus on vuodelta 1856. Tilaan liittyy siihen yhdistetyn Maunun kivinen kellari sekä runsaasti talousrakennuksia 1900-luvun alkupuoliskolta.
 
Historia
Mommolan ratsutila mainittiin yhtenä Kiskon Toijan kylän viidestä kantatilasta 1540 maakirjassa. Viereinen Skepparsin ratsutila liitettiin 1781 Mommolaan. Alkuaan talonpoikaisen tilan omistajat 1700-luvulla olivat pappeja, sotilaita ja oikeuden virkamiehiä.

Kartanon leiman pihapiiri sai maaherra Olof Wibeliuksen aikana. Merkittävimmän muutoksen nykyinen päärakennus koki 1781-1783 Wibeliuksen korottaessa päärakennuksen keskiosaltaan kaksikerroksiseksi. Molempien kerrosten kiinteä sisustus sai ajanmukaisen kustavilaisen asun rintapaneeleineen, peiliovineen ja rapattuine uuneineen. Vanhat lyijypuitteiset, 12-ruutuiset ikkunat korvattiin neliruutuisilla ikkunoilla.

Päärakennus sai nykyasunsa 1824 kun sen toinen kerros rakennettiin täyspitkäksi, ulkovuoraus täydennettiin ja rakennukseen tehtiin mansardikaton sijaan empirekaudelle ominainen satulakatto.

Päärakennuksessa tehtiin 1920-luvulla arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin suunnitelmien mukaan korjauksia muuttamatta kuitenkaan vanhaa huonejakoa tai kiinteää sisustusta. Pohjoisen sivurakennuksen asuinhuoneet uudistettiin 1935 saman arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Mommolassa on tehty restaurointi- ja konservointitöitä 2000-luvun alussa.
 
Lisätietoa
Suomen kartanot ja suurtilat II. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1941.

Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia historiallisen ajan alusta kunnallishallinnon uudistamiseen 1347-1865. Anja Sarvas - Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia I. Jyväskylä 1998.

Irma Lounatvuori, Kiskon Mommola - perimätieto rakennushistorian lähteenä. Museoviraston Rakennushistorian osaston aikakauskirja 1. Helsinki 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; pihapiiri; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Kartanon päärakennus. Maija Matikka 2018
Kartanon päärakennus. Maija Matikka 2018.
Pihapiirin eteläinen sivurakennus. Maija Matikka 2018
Pihapiirin eteläinen sivurakennus. Maija Matikka 2018.
Mylly, suvanto ja vanha silta. Maija Matikka 2018
Mylly, suvanto ja vanha silta. Maija Matikka 2018.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009