KARTSÖK |
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
Hämeenlinna | Kanta-Häme | |
Linnan kasarmit |
||
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Linnan kasarmit |
Kuvaus | ||
Hämeenlinnan Linnan kasarmit on rakennushistoriallisesti poikkeuksellisen moniulotteinen 1800-luvun ja 1900-luvun alun kasarmialue, joka sijaitsee Hämeen linnan naapurina kaupungin vanhalla paikalla ja muistuttaa Hämeenlinnan tärkeydestä sotilaskeskuksena.
Linnan kasarmialuetta rajoittaa etelässä Hämeen keskiaikainen linna etuvarustuksineen ja vankilarakennuksineen, lännessä Tampereen tie, idässä Vanajavesi ja pohjoisessa Kaupunginpuisto. Alueen pohjoisosa oli jo 1800-luvun alussa venäläisten joukkojen varikkoaluetta ja mm. kruununapteekin laboratorioiden ja henkilökunnan asuntojen sijoituspaikka. Näihin aikoihin alueen eteläosa linnan kupeessa oli rakentamatonta. Tämä kaksijakoisuus näkyy yhä Linnan kasarmin puistomaisen pohjoisosan ja karun eteläosan erilaisuutena. Linnan kasarmialue on sekä toiminnallisesti että visuaalisesti osa tärkeää historiallista kulttuurimaisemaa. Samalla se on yksi merkittävimmistä historiallisista kasarmialueistamme, joka on rakentunut 1850-1910-luvulla. 1850-luvun kasarmit edustavat poikkeuksellista, Helsingin ulkopuolella harvoin esiintyvää sotilasrakentamista ja -arkkitehtuuria, jonka on suunnitellut intendentinkonttorissa arkkitehti E.B. Lohrmann. Kasarmialueen perustamisen ajalta on säilynyt kaksi tiilistä miehistökasarmia ja sairastupa. Päävartiorakennus ja leipomorakennus ovat 1860-luvulta. Päällystön puiset asuinrakennukset ovat 1880-luvulta. 1910-luvun kasarmit edustavat punatiilistä tyyppikasarmiarkkitehtuuria samoin kuin esimerkiksi Dragsvikin kasarmissa Tammisaaressa ja Hennalassa Lahdessa. Pohjoisosan puistomaisella alueella sijaitsee alueen vanhin rakennus, osaksi kaksikerroksinen puutalo, joka 1830-luvulla rakennettiin alueella toimineen kruununapteekin henkilökunnan asunnoiksi. Linnan kasarmit on osa Vanajaveden laakso ja Aulanko -nimistä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. |
||
Historia | ||
Hämeen linnaa ryhdyttiin rakentamaan 1200-luvulla Linnanniemeen. Asutusta syntyi linnan pohjoispuolelle 1600-luvun alkuun mennessä. Kaupungin perusti Pietari Brahe 1639. Tuhoisan 1739 tapahtuneen tulipalon jälkeen kaupuki päätettiin siirtää pois linnan tuntumasta. Lopullinen sijoituspaikka ratkesi 1777 ja seuraavalla vuosikymmenellä kaupunki rakennettiin nykyiselle paikalle. Autioitunut kaupungin paikka jäi kruunun hallintaan.
Ensimmäiset tiilirakennukset päätettiin rakentaa 1840-luvun alkupuolella alueen eteläosaan venäläistä 7. Linjapataljoonaa varten. Vähän aikaisemmin linnan rakennuskompleksia oli päätetty kehittää yksinomaan vankilakäyttöön. Intendentti E.B. Lohrmannin suunnitelmat uutta kasarmia varten valmistuivat 1845. Vaikka alkuperäistä rakennusohjelmaa kustannussyistä supistettiinkin, Lohrmannin suunnitelma ja siitä 1848-1851 toteutetut osat muodostivat lähtökohdan alueen myöhemmälle lisärakentamiselle. Kasarmien rakentaminen jatkui 1870- ja 1910-luvulla noudattaen Lohrmannin kehittelemää perusratkaisua länteen antavine kasarmin pääsivustoineen, keskuspihoineen ja rantaan laskevine takapihoineen sekä pihoja erottavine talousrakennusten rivistöineen. 1800-luvun jälkipuoliskolla varikkotoiminnot siirtyivät pois alueen pohjoisosasta, josta kehittyi puistomainen, pääasiassa puurakennuksia käsittävä sotilasasuntoalue. Varuskunnan jälkeen tiloissa toimi mm. tykistömuseo. Alue tullaan muuttamaan asuin- ja toimistokäyttöön. |
||
Lisätietoa | ||
K. O. Lindeqvist, Hämeenlinnan kaupungin historia 3, vuosina 1809-1875. Hämeenlinna 1930.
Elämää Linnankasarmilla vv 1916-1917, Hämeen Jääkäri, toukokuu 1957. Erkki Korkama, Tarkk´ampujat Linnankasarmilla 100 vuotta sitten, Hämeen Jääkäri, joulukuu 1959. Y. S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia 1875-1944. Hämeenlinna 1966. K. Rantanen, Hämeenlinna varuskuntakaupunkina vv. 1918-1970 ja joukko-osastot v:een 1970, Hämeen Jääkäri, syyskuu 1970. Pekka Laine, Linnan kasarmi - Suomen kasarmi. Hämeenlinnan varuskunnan rakennushistoriaa, 1977. Aino Katermaa, Hämeenlinnan Linnankasarmin tutkaus - Vanhaa kaupunki etsimässä. Suomen Museo 1992. Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. |
||
kohteeseen sisältyy: kasarmi; | ||
ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Päävartiorakennusta ja kahta 1851 valmistunutta kasarmirakennusta on 2010-luvun alusta lähtien käytetty Valtiokonttorin ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toimistotiloina.
Museo Militaria toimii 1910-luvulla rakennetussa komppaniarakennuksessa, entisessä hevostallissa ja pajassa. |
||
Kaksi miehistökasarmia ja sairastupa Linnan kasarmialueella. Jari Heiskanen . |
Linnan kasarmialuetta. Jari Heiskanen 2007. |
julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
palaute kohdetiedoista | ||
sivun alkuun | ||