 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lahti | Päijät-Häme | |
Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot | ||
| Kuvaus | ||
| Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa. Katunäkymät ja rakennuskannan yksityiskohdat ovat säilyttäneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisen mittakaavansa, yhtenäisyytensä ja yksityiskohtansa.
Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien rakentaminen perustuu viipurilaisen arkkitehdin Otto-Iivari Meurmanin Lahden itäisille osille, Paavolan kaupunginosaan 1927 laatimaan asemakaavamuutokseen. Harjukadun länsiosa on muotoutunut puolestaan kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen 1936 laatiman kaavamuutoksen mukaan, joka pohjautui Meurmanin Lahden läntisten osien kaavaan vuodelta 1931. Kymintie on ainoa vanhan Paavolan kaduista, jolla alkuperäinen rakennuskanta on säilynyt kokonaisuudessaan. Karjalankadun varressa rakennukset ovat pienkerrostaloja. Talousrakennukset ovat vehreiden puutarhatonttien takaosassa. Meurmanin suunnitelman mukaisesti korttelin keskellä olevat talot ovat satulakattoisia ja kadunkulmissa olevat talot aumakattoisia. Rakennuspiirustukset ovat pääasiassa lahtelaisten rakennusmestarien käsialaa. Talot edustavat vaatimatonta klassismia. Rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1930-luvun lopusta ja 1940-luvulta. Onnelantien rakennuskanta on pääasiassa peräisin vuosilta 1928-1936. Onnelantien suunnitelmassa on nähtävissä vuosisadan vaihteen englantilaisperäinen puutarhakaupunki-ideologia, jonka vahvoja puolestapuhujia Meurman oli. Noin puolet taloista on suunnitellut lahtelainen rakennusmestari Artturi Ekström. Muita suunnittelijoita ovat muun muassa rakennusmestarit Kustaa Kourula ja Emil Laine. Alue on rakentunut jyrkkään rinteeseen siten, että harjun puoleiset talot on sijoitettu etupuutarhan taakse ja pohjoispuolen talot kiinni katulinjaan. Puolitoistakerroksiset rakennukset edustavat eleetöntä klassismia. Niille ovat tyypillisiä jyrkähköt satulakatot, vaalea julkisivuväri ja moniruutuiset ikkunat. Kookkaat talot käsittävät useampia asuntoja. Kadun päättää lännessä puutarhan keskellä sijaitseva esikoislestadiolaisten entinen, klassistinen rukoushuone. Harjukadun varren kaksikerroksiset, satulakattoiset kahden perheen asuinrakennukset ovat kiinni katulinjassa, puutarhat ja talousrakennukset talojen takana. Harjukadun kaupunkikuvallisesti merkittävänä päätteenä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, 1955 valmistunut Lahden ortodoksinen kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela. Suunnittelussa on pidetty esikuvana Viipurin Eliaan kirkkoa. Kirkkoon on sijoitettu poikkeuksellisen runsaasti esineistöä menetetyn Karjalan kirkoista. |
||
| Historia | ||
| Viipurilainen arkkitehti Otto-Iivari Meurman laati 1927 asemakaavamuutoksen Lahden kaupungin itäisille osille. Paavolan alueelle, kuten Kymintien varteen rakennettiin pääasiassa lahtelaisten rakennusmestarien suunnittelemia pienkerrostaloja vuosina 1928-1936, Karjalankadun ja Onnelantien varteen 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla.
Paavolan alue sommiteltiin yhtenäiseksi, säännölliseksi esikaupungiksi. Puutarhakaupunki-ideologian mukaan kadun pohjoispuolella olevien rakennusten vihervyöhykkeet ovat talojen takana ja kadun eteläpuolella rakennusten edessä. Kymintie rakentui yhtenäisesti heti arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin kaavan vahvistamisen jälkeen vuosina 1928-1936. Lahtelaiset rakennusmestarit, mm. Artturi Ekström suunnittelivat rakennukset professori Carolus Lindbergin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta. Myös Karjalankatu ja Onnelantie rakentuivat arkkitehti Meurmanin 1927 laatiman asemakaavamuutoksen pohjalta. Onnelantien pientalot rakennettiin vuosina 1928-1936. Lahtelaiset rakennusmestarit, kuten Artturi Ekström, Kustaa Kourula ja Emil Laine suunnittelivat talot. Karjalankadun pienkerrostalot rakennettiin 1930-luvun lopulla ja 1940-luvulla ja niiden suunnittelijoina olivat lahtelaiset rakennusmestarit kuten Artturi Ekström, Vilho Kivinen ja Toivo Mäkinen. Lahden läntiset osat Meurman kaavoitti 1931. Harjukadun läntiselle osalle laati asemakaavamuutoksen 1936 kaupunginarkkitehti Kaarlo Könönen. Suurin osa Harjukadun länsipään pientaloista rakennettiin vuosina 1937-38 rakennusmestari Paavo Leiskallion suunnitelmien mukaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Heinonen Jouko ja Siikaniemi Päivi (toim.), Lahden historia 2. Lahden kaupunki 1992.
Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; katutila; kaupungin asuintalo; kirkko; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Harjukadun länsiosan pientaloja. Henrik Wager 2005. |
Karjalankatua Henrik Wager 2005. |
Kymintie Henrik Wager 2005. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV