 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Ähtäri | Etelä-Pohjanmaa | |
Tuomarniemen metsäopisto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tuomarniemen metsäopisto | ||
| Kuvaus | ||
| Tuomarniemi on osoitus valtiovallan harjoittamasta valtakunnallisesta laitos- ja opistorakennustoiminnasta 1900-luvulla. Tuomarniemen perustaminen liittyy maatalousoppilaitosten ja ammatillisen koulutuksen ensimmäiseen laajempaan perustamiskauteen 1900-luvun vaihteessa.
Tuomarniemen metsänvartijakoulun alkuperäiset yhtenäiseen jugendtyyliin rakennetut opisto- ja asuinrakennukset muodostavat kokonaisuuden metsäisellä Hankaveden niemekkeellä entisen tuomarin virkatalon paikalla. Alueella on säilynyt 1900-luvun alun rakennuskantaa mm. opiston ensimmäinen koulurakennus vuodelta 1904, L -kirjaimen muotoinen kurssirakennus 1905, arkkitehti A. E. Kranckin 1914 suunnittelema yksikerroksinen Oppilasrakennus, johtajan asuinrakennus 1914, metsänhoitajan huvilamainen asuinrakennus 1914 sekä toinen opettajan aumakattoinen asuinrakennus 1924. Metsäopistolle tarpeellisia erityisrakennuksia ovat käpylato 1904 ja lämmitettävä käpykaristamo käpylatoon johtavine käpykouruineen 1928. 1890-luvulla rakennettu terva-aitta on ainoa tuomarin virkatalosta säilynyt rakennus. Tuomarniemen pihapiirissä on puulajipuisto, jossa on edustettuna noin 80 kotimaista ja ulkomaista puu-ja pensaslajia. Opetusmetsää oppilaitoksella on yli 800 ha kolmella tilalla Hankaveden ja Ouluveden kylissä. Maastossa tapahtuvaan opetukseen liittyy Miilukankaalla oleva Erik Lönnrothin 1910-luvulla rakennuttama Miilumaja, jota on käytetty tukikohtana, kun majan lähellä poltettiin opetustarkoituksessa miilu- ja tervahautoja. Opiston pihapiiriä on myöhemmin täydennetty uudella päärakennuksella, konehallilla, liikuntahallilla ja henkilökunnan asuinrakennuksella. |
||
| Historia | ||
| Vuonna 1899 valtion metsäkomitea ehdotti, että Evon metsäkoulun lisäksi tuli perustaa uudet metsäkoulut Keski- ja Pohjois-Suomeen, jotta maan eri osien tarve tulee tyydytettyä. Alkunsa saivat Ähtärin Tuomarniemen, Pieksämäen Nikkarilan ja Rovaniemen koulut. Tuomarniemen metsänvartijakoulu perustettiin 1903 Jyväskylän tuomiokunnan tuomarin virkatalon maille. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat 1904, varsinaisesti alue rakennettiin 1910-luvulla yleisten rakennusten ylihallituksessa laadittujen piirustusten mukaan.
Koulun opetustarpeisiin hankittiin Ähtäristä tiloja koulun harjoitusmaiksi, joilla tehtiin mittavia metsänuudistuskokeita. Koulun vaikutuksesta Ähtärissä kasvaa metsikköinä mm. lehtikuusta ja monia ulkomaisia puulajeja. Opetus muuttui metsänvartijakoulusta metsäkouluksi ja opistoksi. Opisto siirtyi 1997 valtiolta Seinäjoen ammatillisen korkeakouluopetuksen kuntayhtymälle. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tuomarniemi 75 vuotta, Tuomarniemen metsäopisto 1978.
Juhani Viertola, Ähtärin historia 1918-1980. Vanhan Ruoveden historia III:6/1. Ähtärin kaupunki 1989. Tapani Tasanen ja Sami Karppinen (toim.), Tuomarniemen hengessä, 2003. Sulevi Riukulehto, Tuomarniemi - siellä ei koskaan sada... Tuomarniemen 100-vuotishistoriateos, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylä 2004. Tapani Tasanen, Läksi puut ylenemähän, Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 920, 2004. Riitta Jaakkola, Vesiteitä kyliin ja kirkolle. Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Ähtärin kaupunki 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: oppilaitos; pienasumus; puisto; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; metsämaisema; | ||
Tuomarniemen metsänvartijakoulun rakennuksia. Tuija Mikkonen 2007. |
Tuomarniemen metsänvartijakoulun rakennuksia, kurssirakennus eli Vellikellotalo. Tuija Mikkonen 2007. |
Tuomarniemen metsänvartijakoulun rakennuksia. Tuija Mikkonen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV