Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Kontiolahti Pohjois-Karjala

Mönnin ja Selkien vaarakylät

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mönnin ja Selkien vaarakylät
Kuvaus
Mönnin ja Selkien kylät edustavat suomalaisessa kylätyypistössä vaarakylää niin maisemansa kuin rakenteensa perusteella.

Mönnin ja Selkien kylät ovat osa laajempaa vaarakylien maisemakokonaisuutta, jota yhdistää vanha Tohmajärven ja Liperin välinen maantie 1600-luvulta. Sen varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka. Kylien asutus on nauhamaisesti vaaran laella tien varressa. Kylät ovat säilyneet perinteisinä vaarakylinä, niiden rakennuskanta on vaihtelevaa. Tilojen peltoalueet laskeutuvat kauniisti pitkin vaarojen rinteitä.

Mönnissä vanhimpia taloja ovat Uusi-Mattila, Elomäki, Puhakka, Pohjoispää, Hovila ja Franssila, uudempia Ryhälä, Iivola ja Peltola. Selkien taloista mainittakoon edustavina Katajamäki, Yläpiha ja Alapiha.

Pohjois-Karjalan vaarakylät ovat yksi kansallismaisemistamme.
 
Historia
Mönnin ja Selkien kylien seudulla on ollut asutusta ainakin 1500-luvulta. Kylän asukkaat olivat alkuaan ortodokseja, luterilaista asutusta tuli 1600-luvun aikana. Selkien pohjoisrinteellä oli ortodoksiajan keskus, joka hajotettiin isossajaossa, kun kolme taloa siirrettiin peltoaukeamalta. Mönnin kylä mainittiin ensimmäisen kerran 1614 ensimmäisenä asukkaanaan Jaakko Mönninen. 1600- ja 1700-luvulla Mönni oli tienristeyskylä. Maantie, jonka varrella kylät sijaitsevat, yhdisti Tohmajärven ja Liperin, maakunnan vanhat hallinnolliset keskukset.
 
Lisätietoa
Veijo Saloheimo, Pohjoiskarjalainen kulttuurimaisema. Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Toim. Rauni Säisä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjois-Karjalan museo 1982.

Lauri Putkonen (toim.), Kansallismaisema. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1993.

Anne Grönlund et al., Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 61. Joensuu 1998.

Osmo Karttunen, Kaskesta kasvuun. Kontiolahden kulttuuriympäristöohjelma 2004.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009