Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Tohmajärvi Pohjois-Karjala

Tohmajärven Kirkkoniemi

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tohmajärven Kirkkoniemi
Kuvaus
Tohmajärven Kirkkoniemen maisema rakennuksineen edustaa hyvin sitä historiallista vaihetta, joka vallitsi kirkonkylissä ennen maakaupan vapautumista. Vesitse hyvin saavutettava Kirkkoniemi on ollut vuosisatoja pitäjän kirkollisen ja julkisen toiminnan keskittymä.

Tohmajärven keskustasta, Kemiestä, syrjässä oleva kirkkomaisema on kirkon, pappilan, pitäjäntuvan ja vanhan tielinjan muodostama. Kirkkoniemen kumpuilevassa maastossa sijaitseva puukirkko on rakennettu 1751-1756. Sitä ympäröi järveen viettävä kirkkomaa, jonka keskellä, aiemman kirkon paikalla, on kellotapuli. Vanha Kirkkoniemeen johtava maantie päättyy Tohmajärven 1841 valmistuneen kirkkoherranpappilan pihapiiriin. Kirkkotupa eli pitäjäntupa on vuodelta 1856. Kirkkoniemen maisemaan tuovat oman lisänsä vesistöön liittyvät kumpuilevat pellot.
 
Historia
Tohmajärven ensimmäinen luterilainen kirkko rakennettiin 1600-luvulla Kirkkoniemeen, joka oli alun perin ortodoksisen tsasounan paikka. Nykyinen kirkko rakennettiin 1751-1756 Eskil Colleniuksen johdolla ja se sai nykyasunsa 1911 kun sitä korotettiin ja sen ristivarsia jatkettiin.

Pappila on ollut Kirkkoniemessä 1600-luvulta lähtien. Kirkkoniemestä oli hyvä yhteys lahden yli Peijonniemeen, missä on ortodoksinen kalmisto ja kappalaisen pappila. Luterilaisena aikana vainajat pyrittiin hautaamaan Kirkkoniemeen, mutta erillinen hautausmaa perustettiin jo 1700-luvulla Turusenniemeen johtavan tien varrelle ja uusi hautausmaa 1842 entiselle pappilan pellolle kirkon länsipuolelle.

1900-luvun kuntakeskusrakentaminen keskittyi Kemien mäelle, jolloin kirkon ympäristö säästyi rakennuspaineilta.
 
Lisätietoa
Tohmajärvi: juhlajulkaisu Tohmajärven pitäjän 300-vuotis- ja kirkon 200-vuotisjuhlaan 30.6 - 1.7.1956. Tohmajärven seurakunta 1956.

Pohjois-Karjalan rakennusperinnettä. Toim. Rauni Säisä. Pohjois-Karjalan taidetoimikunta - Pohjoiskarjalan museo 1982.

Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars Suomen taide 3. Keuruu 1989.

Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.

Päivi Airas-Luotonen, Kotikuusten kunnailla. Tohmajärven kulttuuriymäristöohjelma 2004.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; kylä; pappila; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Tohmajärven kirkko. Marja-Leena Ikkala 2012
Tohmajärven kirkko. Marja-Leena Ikkala 2012.
Tohmajärven kellotapuli ja hautausmaata. Marja-Leena Ikkala 2012
Tohmajärven kellotapuli ja hautausmaata. Marja-Leena Ikkala 2012.
Näkymä kirkolta pappilaan. Marja-Leena Ikkala 2012
Näkymä kirkolta pappilaan. Marja-Leena Ikkala 2012.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009