 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Hamina | Kymenlaakso | |
Tammion ja Kuorsalon saaristokylät |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tammion ja Kuorsalon saaristokylät | ||
| Kuvaus | ||
| Haminan Tammio ja Kuorsalo ovat Kotkan Haapasaaren ja Pyhtään Kaunissaaren tavoin esimerkki itäisen Suomenlahden kalastusta ja luotsausta harjoittaneesta kyläasutuksesta ja sen tuottamasta rakennetusta ympäristöstä.
Tammion saaren pohjoisrannalla sijaitseva saaristokylä käsittää kaikkiaan nelisenkymmentä tiiviisti toisiinsa tukeutuvaa asuinrakennusta itä-länsi-suuntaisen kyläraitin varrella. Vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun alusta, valtaosa ennen 1870-lukua rakennettuja. Tyypillinen tammiolainen asuinrakennus on keltamullan sävyinen, vaakavuorattu talo, jossa on loiva satulakatto sekä arkkitehtonisten yksityiskohtien klassilliset piirteet: päätykolmiot, pilasterimaiset nurkkalaudat profiloituine jalustoineen. Lisäksi rakennuskantaan kuuluu pihapiirin ulkorakennuksia, venevajoja ja ranta-aittoja. Kylän yhteisiä rakennuksia ovat entinen kansakoulu vuodelta 1891 ja 1919 rakennettu seurantalo. Kylän merellistä ilmettä korostavat paljaat silokalliot kujilla ja talojen ympärillä. Kuorsalon vanha, Tammion saaristokylän kaltainen asutus keskittyy Vekanlahden ja saaren pohjoisten rantojen ympärille. Pienempi taloryhmittymä on lounaisrannan Leerviikissä. Kylän vanhin asutus on sijainnut saaren sisäosassa Vanhakylänlahdella. Entisen merenlahden pohjoisrannalla on osittain kallioinen niittyalue. Kylän puiset asuinrakennukset ovat valtaosin 1800-luvulta. Kapteeni Siparin empiretyylinen puinen päärakennus on kylän vanhimpia taloja. Mäntylän huvilaan liittyy muistoja Kuorsaloa kuvanneista taiteilijoista Magnus Enckellistä ja Verner Thomésta. Saarten yhteinen hautausmaa on Kuorsalossa. Vekanlahden rannassa sijaitseva Kuorsalon kyläkoulu on 1800-luvun lopulta. Seurantalon eteläpuolella on perinteisenä kokoontumispaikkana toiminut niitty, joka on viimeinen muisto ajasta, jolloin koko saarta laidunnettiin. Kuorsalon merkittävästä luotsihistoriasta on säilynyt 1943 rakennettu luotsivartiotupa saaren etelärannalla. Tammio on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. |
||
| Historia | ||
| Tammion ja Kuorsalon saaret saivat ensimmäiset vakinaiset asukkaansa keskiajalla. Asutus sijoittui suojaisiin sisäsatamiin, Tammiossa nykyisen Joosenlahden ympärille ja Kuorsalossa Vanhankylänlahdelle. Maan kohoaminen aiheutti Kuorsalon vanhan satamapaikan hylkäämisen.
Tammiossa asui 1500-luvun puolivälissä pari, kolme perhekuntaa. Saari autioitui 1570-luvulla ja oli ilman pysyvää asutusta vuoteen 1642 saakka. 1600-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa uudelleen. 1800-luvun alkuun saakka tammiolaiset olivat saaressa vuokralla. Heillä ei ollut omia kalavesiä, vaan he olivat vuokranneet ulkosaariston alueet kruunulta ja korvasivat sen luotsaamalla tai rahtaamalla kruunun tavaroita. |
||
| Lisätietoa | ||
| Vehkalahden pitäjän historia. Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria. Vehkalahden kunta 1936.
Vehkalahden pitäjänkirja I. Myllykoski 1968. Anne Stenros-Leinonen, Tammio. Kyläraportti itäiseltä Suomenlahdelta. Diplomityö, Oulun yliopisto, arkkitehtuuriosasto 1981. Marja Terttu Knapas, Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliitto 1984. Jaakko Korjus, Kuorsalo vanhaan aikaan. Turenki 1988. Kymenlaakson rakennuskulttuuri. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisu A 26 1992. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö osa 2. Helsinki 1993. Frank Hering, Kymenlaakso. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 124. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 1999. http://www.helsinki.fi/hum/meh/merimerkit/ Väylien varsilta - Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat. Verkkosivutuotanto Helsingin yliopisto, Merenkulkulaitos, Museovirasto, 2001. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. Yrjö Kaukiainen, Rantarosvojen saaristo. Itäinen Suomenlahti 1700-luvulla. Historiallisia tutkimuksia 225. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; huvila; koulu; kylä; piensatama; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
Tammion rantaa. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Janiwiki0 2014. |
Tammio Soile Tiriliä . |
Kuorsaloa. MV 218134:1 Soile Tirilä. . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV