 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Luumäki | Etelä-Karjala | |
Taavetin linnoitus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Taavetin linnoitus | ||
| Kuvaus | ||
| Taavetin venäläinen linnoitus on perustettu strategisesti tärkeään tienristeykseen Salpausselän eteläreunalle. Linnoitus on osa venäläisten suunnittelemaa Kaakkois-Suomen linnoitusketjua. Taavetti, Lappeenranta ja Hamina ovat ainoat Suomen linnoitukset, joita on rakennettu eurooppalaisten linnoituskaupunkimallien mukaisesti ja ympäröity bastioneilla.
Lähes ympyrän muotoisen Taavetin bastionilinnoituksen muurit on rakennettu lohkokivistä. Sisälinnoitus on ollut ruutukaavoitettu ja varuskunnan rakennukset ovat olleet sen suojissa. Linnoituskokonaisuuteen kuuluu kiinteästi ns. Rusasen talo, poikkeuksellisen korkean aumakaton kattama puinen asuinrakennus, joka on rakennettu ilmeisesti jo 1720-luvulla postitaloksi. Myöhemmin sitä on käytetty mm. kievari- ja käräjätalona. Linnoituksen historiallinen asema taajamakuvassa on häiriintynyt uuden, liian lähelle syntyneen rakentamisen takia. |
||
| Historia | ||
| Turun rauhassa 1743 Venäjän ja Ruotsin välinen raja siirtyi Kymijoen läntiseen haaraan ja kulki halki Saimaan. Uuden rajan turvaksi rakennettiin pieniä linnakkeita sekä Ruotsin että Venäjän puolelle.
Uudenkaupungin rauhan 1721 jälkeen Luumäen Marttilasta oli tullut merkittävä Ylisen Viipurintien ja Haminaan johtavan maantieliikenteen risteys. Venäjän keisarinna Katariina Suuri perusti sinne Taavetin ympyrälinnoitetun, ruutukaavoitetun ihannekaupungin 1773. Lisäksi Haminan, Lappeenrannan ja Olavinlinnan linnoituksia vahvistettiin. Taavetin linnoitus nimettiin Katariina II:n määräyksestä Pyhittäjä David Tessalonikalaisen mukaan Davidoviksi - Taavetiksi. Tähtimäisen linnoituksen sisälle rakennettiin pienen kaupungin veroinen yhdyskunta kirkkoineen, kasarmeineen ja vartiorakennuksineen. Ns. Kustaan sodan 1788-1790 seurauksena tehty linnoituksen vahvistaminen valmistui 1796. Linnoituksen toiminta lakkautettiin kuitenkin jo 1803. Rakennukset myytiin 1829. Museovirasto on kunnostanut linnoituslaitteita. Ensimmäinen korjausvaihe oli 1985-1990. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kaakkois-Suomen vanhat maalinnoitukset. Sotasokeat ry 1974.
Rakennussuojelukomitean mietintö. Komiteamietintö 1974:80. Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987. Rainer Knapas, Linnoitusten rakentaminen ja sotilasarkkitehtuuri 1721-1808. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988. Vastassa Ruotsi. Kaakkois-Suomen linnoitukset. Museovirasto 1990. Museovirasto restauroi. http://museovirastorestauroi.nba.fi/kaakkoissuomenlinnoitukset.htm (9.8.2007) |
||
| kohteeseen sisältyy: linnoitus; muinaisjäännös; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Taavetin linnoitus. Hannu Vallas 2003. |
Taavetin linnoituksen varustuksia. Jukka Moisanen . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV