 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lappeenranta | Etelä-Karjala | |
Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet | ||
| Kuvaus | ||
| Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Teollisuuslaitoksen asuinalueet edustavat aikansa korkeatasoista asuntosuunnittelua.
Osa Kaukaan tehtaiden vanhimmasta vaiheesta sisältyy 1900 valmistuneeseen, arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan tehdasrakennukseen. Se on erityisen merkittävä varhaisten teräsbetonirakenteittensa ansiosta. Rakennuksessa on tiettävästi ensimmäinenä käytetty holvimaisen rakenteen sijaan kokonaan teräsbetonista vaakarakennetta, ylälaattapalkistoa rakennuksen välipohjana. Keskiaikaisiin linnoihin viittaavat torniaiheet ovat ajalle tyypillisiä tiiliarkkitehtuurin tyylikeinoja. Tehdasalueen keskeisellä paikalla on Kaukaan arkkitehtinä toimineen W.G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen klubirakennus vuodelta 1938. Sen ympäristössä on virkailija-asuntoja 1920-luvulta sekä arkkitehtonisesti erittäin merkittävä Yrjö Lindegrenin suunnittelema virkailijoiden rivitalo vuodelta 1951. Saimaan kanavan suussa on Kaukaan virkailijoille ja työväelle suunniteltu yhtenäinen ja laaja asuntoalue 1920-1930 –luvulta sekä koulurakennukset (1911 ja 1920), paloasema (1925) ja urheilutalo (1919, 1926). Alueen vanhimmat rakennukset periytyvät Lauritsalan sahan ajoilta. Suuri osa Kaukaan tehtaan rakennuttamista klassistisista rakennuksista on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia. Kaukaan tehtaan työväen asuinalue Mälkiässä on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Mälkiä on 1940- ja 1950-luvun taitteessa rakentunut tyyppitaloalue. Masto-, Luotsi- ja Pontuksenkadun varrella on säännöllisesti sijoitettuja tyyppitaloja piharakennuksineen, ja alueella on säilynyt rakentamisajan yhtenäisyys. |
||
| Historia | ||
| Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö perustettiin 1873 Mäntsälän Kaukaankoskelle. Yhtiön toinen tehdas valmistui 1892 Lappeen pitäjän Parkkarilaan, Saimaan vesistön laajojen metsävarojen äärelle. Lankarullatehdas paloi 1898 ja uuden, 1900 toimintansa aloittaneen rullatehtaan suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist.
Selluloosatehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullatehtaan jätemateriaalia, aloitti toimintansa 1897. Tuotanto laajeni edelleen ensimmäisen vaneritehtaan valmistuttua 1926. Uudempi vaneritehdas valmistui 1957, saha 1959, sulfaattiselluloosatehdas 1964 ja paperitehdas 1975. Teollisuusympäristön tehdasrakennuksia ja laajennuksia Kaukaalle suunnittelivat mm. arkkitehdit W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen ja Erik Kråkström. Yhtiö laajeni myös yritysostoin; mm. Salvesenien Lauritsalan saha siirtyi Kaukas Oy:n omistukseen 1916. Rullatehtaasta alkunsa saanut Lauritsalan tehdasalue kehittyi vuosikymmenien mittaan kokonaiseksi tehdasyhdyskunnaksi sairaaloineen, kouluineen, virkamiesklubeineen ja useine työväen asuinalueineen. Yhtiö vaikutti merkittävästi Lauritsalan kauppalan perustamiseen 1932. Tehdas rakennutti Kanavansuun asuinalueen 1920-1930-luvulla Lauritsalan sahalta ostetulle alueelle. Telakanmäen asuntoalue 1920-1930-luvulta rakennettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemana. Telakanmäki oli Kanavansuun suunnitelmallisesti rakennettu osa, ja toinen työväen asuntoalue sijaitsi Jurvalanmäellä. Työläiset rakensivat omia asuntojaan Palmqvistin tekemien mallipiirustusten mukaan. Mälkiän asuinalue kaavoitettiin Saimaan kanavan varteen tehtaan omistamalle maalle 1949. Suurin osa pientaloista on arkkitehti Kaj Englundin 1952 tehdasyhtiölle suunnittelemia tyyppitaloja. Kaukaan lankarullatehdas oli maailman viimeinen puurullien valmistaja, kun se lopetti toimintansa 1971-1972. Kaukaan tehdasmuseo aloitti toiminnan rullatehtaan tiloissa 1998. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kaukas 1873-1973. 1973.
Johan Standertskjöld, Kaukas 1873-1944. Kaukas 1973. Lappeenrannan merkittävät rakennukset. Lappeenrannan kaupunki. Julkaisu C4/1984. Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-1987. Johan Standertskjöld, Kaukas 1945-1985. Espoo 1988. Vilhelm Helander ja Simo Rista, Suomalainen rakennustaide. 1989. Lauri Putkonen, Betonin käyttö talonrakennuksessa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Betoni Suomessa 1860-1960. Suomen rakennustaiteen museo 1991. Ilkka Kuivalainen, Arkkitehti W.G. Palmqvist Kaukaan tehtaiden asuntoalueiden suunnittelijana. Painamaton seminaariesitelmä. Helsingin yliopisto, taidehistorian laitos 1994. Leena Riska, Lauritsalan kauppalan historia. Jyväskylä 1996. Timo Kantonen, Satakunta sahaa Suomessa. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 18. Helsinki 1996. Anu Talka, Pia Puntanen, Linnoitus ja kaupunki: Lappeenrannan historia 1812-1917. Lappeenrannan kaupunki 2005. Mutteri 30 vuotta. UPM 30-vuotisjuhlajulkaisu. Lappeenranta 2005. Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Rakennettu Lappeenranta. Etelä-Karjalan museon julkaisusarja nro 28. Lappeenranta 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: huvila; kaava-alue; kaupungin asuintalo; koulu; puunjalostustehdas; seurantalo; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Kaukaan työntekijöille rakennettuja Kanavansuun asuinrakennuksia. Hannu Puurunen 1973. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV