 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Imatra | Etelä-Karjala | |
Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tornansaaren teollisuusalue, Neitsytniemen kartano ja Niskalammen asuntoalue | ||
| Kuvaus | ||
| Imatra ja Lauritsala ovat Vuoksen vesistön ja Saimaan kanavan vaikutuspiiriin, kuljetusyhteyksien ja puutavaran saannin kannalta edulliseen paikkaan 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa syntyneen puunjalostuksen suuryritysten ensimmäiset keskittymät. Tornatorin tehdas Tainionkoskella aloitti Imatran seudun teollistumiskehityksen ja se on osa Suomen teollistumisen ja elinkeinorakenteen muutoshistoriaa.
Vuoksen varrelle Tornansaarelle perustetun tehtaan puuhiomo ja lankarullatehdas sekä paperitehdas aloittivat toimintansa 1890-luvulla. Alueen vanhimmat tuotantorakennukset ovat tehtaan perustamisajalta. Rullatehdas sijaitsee saaren pohjoisosassa ja paperitehtaan säilyneet rakennukset eteläosassa. Tainionkosken voimalaitos on rakennettu 1947-51 ja sen on suunnitellut Antero Pernaja. Aumakattoinen virkailijakerho on alunperin arkkitehti Selim Savoniuksen suunnittelema Tornator-tehtaitten ruokala vuodelta 1914. Alkuaan kolmikerroksisen ruokalan alin kerros on muuttunut kellaritiloiksi paikalle kuljetetun maan vuoksi. Vuoksen itärannalla vastapäätä Tornansaarta on Neitsytniemen kartano, jonka kertaustyylinen päärakennus vuodelta 1900 on Edvard von Nottbeckin rakennuttama ja arkkitehti K.A. Wreden suunnittelema. Tornatorin työväestön asuma-alueen, Niskalammen, ensimmäinen vaihe on 1910-luvulta, jolloin Viktor Einolan suunnittelemat talot valmistuivat. Aluetta on rakennettu ruutuasemakaavan mukaisesti seuraavilla vuosikymmenillä niin, että eri vuosikymmenten rakennustyypit muodostavat omat ryhmänsä. Vaikka Niskalammelta on 1950-1970 -luvuilla purettu suuri joukko rakennuksia, se muodostaa edelleen hyvän ja yhtenäisen kokonaisuuden. |
||
| Historia | ||
| Imatran seudun teollistuminen pääsi vauhtiin ja Vuoksen koskien vesivoimaa alettiin hyödyntää suurteollisuudessa, kun alueen kuljetusyhteydet paranivat rautatien valmistumisen myötä 1890-luvulla. Ensimmäisiä teollisuusyrityksiä alueella oli Aktiebolaget Tornator, Tainionkosken entinen paperi- ja lankarullatehtaan perustajayhtiö. Tornatorin alkuna oli 1888 toimintansa käynnistänyt Lahden rullatehdas. Yhtiö osti maata Niska- ja Tainionkosken länsirannalta 1895, puuhiomo ja paperitehdas käynnistettiin 1897 ja lankarullatehtaan toiminta alkoi seuraavana vuonna. Yhtiö rakensi työväelleen Ritikanrantaan 1890-luvulla asuinrakennuksia, joista jäljellä olevissa avattiin teollisuustyöväen asuntomuseo 1975.
Tornatorin tehdas oli 1910-luvulla maamme suurin ruskean paperin tuottaja ja myös lankarullien valmistajana Suomen suurimpia. Yhtiö oli ostanut 1914 Neitsytniemen Tainionkosken koskioikeuksineen, jonka jälkeen sen hallussa oli Tainionkosken ja Niskakosken kosket kokonaisuudessaan. Toimintaa oli laajennettu sellun valmistukseen. Toiminnassa tapahtui huomattava muutos 1918 kun Suomen valtiosta tuli yhtiön suurin osakkeenomistaja. 1932-1933 osake-enemmistö siirtyi Enso-Gutzeit Oy:lle, johon yhtiö fuusioitiin 1942. Teollinen toiminta on päättynyt Tornansaarella kokonaan. Rullatehdas lopetettiin kannattamattomana 1946, sulfiittisellutehdas pysäytettiin 1962 ja paperitehdas kolme vuotta myöhemmin. Tainionkosken länsirannalla sijainneen sulfiittisellutehtaan rakennukset on purettu kalanterisalirakennusta lukuun ottamatta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tainionkosken vanha tehdasalue. Rakennushistoriallinen selvitys. Pekka Lehonkoski. Enso-Gutzeit 1986.
Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987. Kalevi Heitto, Imatran seudun hoveja ja kartanoita. Kanta-Imatra seuran julkaisu n:o 5. Imatra 1989. Jorma Ahvenainen, Enso-Gutzeit Oy 1872-1992, II. Jyväskylä 1992. Lasse Ojonen, Imatran rakennetun ympäristön kohteet. Imatran kaupunginmuseoiden julkaisuja 1/1994. Lasse Ojonen, Imatran teollistuminen ja työväenasuntoalueiden muodostuminen. Imatran kaupunginmuseon julkaisuja 1/1995. Enso Oy:n rakennuskannan inventointi, Henrik Wager. Inventointiraportti 1997. Timo Österlund, Suurteollisuuden kauppala ja kaupunki. Imatran kirja, toim. Anu Talka. Jyy:n kotiseutusarja n:o 35. Imatran kaupunki. Jyväskylä 1997. Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys osa 2 . Etelä-Karjalan liitto 2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: puunjalostustehdas; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Tainionkosken voimalaitos. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 M.P. Kettunen 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV