 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Tampere | Pirkanmaa | |
Ratinan stadion |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Ratinan stadion | ||
| Kuvaus | ||
| Ratinan stadion on maamme hienoimpia teräsbetoniarkkitehtuurin edustajia. Vuonna 1966 valmistuneen Ratinan stadionin asema urheilurakentamisen historiassa on merkittävä toisena suuren mittakaavan ja edistyksellisen betoniarkkitehtuurin urheilustadionina Helsingin Olympiastadionin jälkeen.
Ratinan stadion on sijoitettu Ratinanniemelle kohtaan, jossa Tammerkoski laskee Pyhäjärveen, ja se muodostaa niemen julkisivun ydinkeskustaan päin. Stadionin rakentaminen liittyy Helsingin olympialaisiin, mutta sen nykyinen asu ja rakenteet on toteutettu Timo Penttilän piirustusten mukaan 1963-1966. Rakenteet ovat Bertel Ekengrenin insinööritaidon näyte. Stadionin sisäliikuntatilat ovat Ratinan suvannon reunaan pengerretyssä korokkeessa, joka kaartaa suvannon suuntaisena stadionin ohi. Katsomo-osa on tämän korokkeen päällä. Pääkatsomossa on teräsbetoninen kehä-kuorirakenne. Pystyrakenteet rytmittävät katsomoa. Näiden kehäpalkkien keskinäinen etäisyys on 6.6 m ja niiden välissä on itsekantava taitelaatta. Pääkatsomon katos on profiloitu. Varsinainen kenttäosa on ympäröity matalammilla avokatsomoilla. Avokatsomo on paikalla valettua etumuuria lukuunottamatta elementtirakenteinen. Rakennukset ovat raakabetonipintaiset, mikä antaa niille luonteenomaisen betonisen asun. Stadionin päädyissä on vallit; itäpäädyssä on nurmetettu maavalli. Stadioniin liittyy neljä maisemallisesti merkittävää teräsbetonista valomastoa, jotka ovat maan ensimmäisiä paikallavalettuja betonirakenteita. Pääsisäänkäynnin vieressä on Pentti Papinahon veistos "Vesieste" (1963). |
||
| Historia | ||
| Ratinanniemi oli alunperin Kalevankankaan-Pyynikin harjujonoon kuuluva korkea harju. Harjua käytettiin 1910-luvulta alkaen hiekanottopaikkana ja se madaltui lähes Pyhäjärven tasoon.
Kaupunginarkkitehti Elis Kaalamo esitti 1932, että kaupunkikuvallisesti tärkeä niemi hyödynnettäisiin rakentamalla hiekkakuoppaan urheilustadion. Niemeen sijoitettiin luistinrata 1936 ja 1948-1949 niemi kunnostettiin. Arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelemine väliaikaisine katsomoineen Ratina otettiin käyttöön 1952 olympiakisojen jalkapallo-otteluja varten. Arkkitehti Aulis Blomstedt laati stadionia varten uudet piirustukset 1955, mutta suunnitelmaa ei voitu toteuttaa huonon maapohjan vuoksi. Stadion rakennettiin 1963-1966 arkkitehti Timo Penttilän suunnitelman mukaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Yrjö Lindegren - arkkitehti. Arkkitehti 10-11/1950.
Suomi rakentaa, Finland bygger. Suomen arkkitehtiliitto 1953. Timo Penttilä, Ratinan stadion. Arkkitehti 1/1968. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö 1998. Jarmo Seppä, Ratinan stadionin historia ja kehitysvaiheet. Tampere 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: urheilurakennus; urheilurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Ratinan stadion. Timo-Pekka Heima 2008. |
Ratinan stadion. Timo-Pekka Heima 2008. |
Ratinan stadionin katsomon betonirakenteita. Timo-Pekka Heima 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV