 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Kaarina | Varsinais-Suomi | |
Pukkilan kartanomuseo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pukkilan kartanomuseo | ||
| Kuvaus | ||
| Pukkilan kartano on tyypillinen 1700-luvun herraskartano ja yksi Suuren Rantatien varrelle keskittyneistä kartanoista. Pukkilaan 1960-luvulla tehty restaurointi kertoo ajankohdan restaurointiperiaatteista ja pihapiirin toteutus hyödyn ajan ryytimaankorttelistosta.
Pukkilan pihapiiriin kuuluu 1760-luvulta peräisin oleva puinen päärakennus, jonka siipirakennuksina ovat vanha mahdollisesti 1600-luvulta peräisin oleva päärakennus ja aittarivi. Päärakennus on yksikerroksinen, mansardikattoinen ja volyymiltaan tyypillinen rokokookauden herraskartano. Sen suunnittelijana pidetään Turun kaupunginarkkitehti C.Fr. Schröderiä, joka puolestaan on suunnittelunsa tukena käyttänyt Carl Wijnbladin mallikirjojen tarjoamia esimerkkejä. Suuri 1900-luvun alussa rakennettu kivinavetta rajaa aluetta lännessä. Kartanotalouteen liittyvä maanviljelysmaisema on kartanon rakennusryhmän ympäriltä huomattavasti kaventunut. Kartanoon johtanut päälähestymissuunta on rautatien katkaisema ja käynti kartanoon on ohjattu takakautta. Peltomaille on kaavoitettu ja rakennettu pienteollisuusaluetta. |
||
| Historia | ||
| Pukkila oli keskiaikainen rälssisäteri ja jaettuna kahteen osaan 1720-luvulle asti. Pukkilan kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1760-luvun alussa maaherra Kristoffer Rappen omistajakaudella. Pukkila oli Turussa toimivan virkamiehen maaseutuasunto.
Muinaistieteellinen toimikunta restauroi ja pitkälti rekonstruoi 1960-luvulla sekä kartanon päärakennuksen ulkoasun että kiinteän sisustuksen. Useimmat huoneista restauroitiin uusklassilliseen tyylivaiheeseen. Alkuperäisestä rokokoointeriööristä on säilynyt joitakin fragmentaarisia osia. Kartanossa suoritetun restauroinnin jälkeen kartanomuseo oli auki yleisölle 1970-2012. Pukkilan kartano siirtyi valtion omistuksesta yksityiselle omistajalle 2017. |
||
| Lisätietoa | ||
| Elias Härö, Kartanoarkkitehtuuri. ARS. Suomen taide 2. 1988.
C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. Keuruu 1989. Timo Havia, Jukka Luoto, Piikkiön historia 1. 1989. Sari Viertiö, Pukkilan kartano- ja ajokalumuseon lähiympäristö. (Painamaton.) 31.7.1995. Ritva Wäre (toim.), Pukkilan kartano ja ajokalumuseo. Opaskirja. Museovirasto 1997. Marja Ivars, Irma Lounatvuori, Puistonäkymiä Museoviraston kartanoissa ja nähtävyyksissä. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 27. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| Pukkilan kartanomuseo suljettiin vuonna 2012 ja kartano siirtyi yksityisomistukseen 2017. Käyttötarkoituksen muutoksesta huolimatta RKY-kohteen nimi on säilytetty samana kuin se oli vuonna 2009, jolloin valtioneuvosto teki RKY-inventointia koskevan päätöksen. | ||
Pukkilan kartano. V. Welin . |
Pukkilan kartanon päärakennus. Lea Värtinen 1990. |
Pukkilan kartanon kivinavetta. Marja Ivars 2005. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV