 |
KARTSÖK |
|
| Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. | ||
| Lieto Kaarina | ||
Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Littoisten verkatehdas ja Kotimäen asuinalue | ||
| Kuvaus | |
| Littoisten verkatehdas on yksi Suomen vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä tekstiilitehtaista. Alue on harkitun rakennustoiminnan tuloksena syntynyt arkkitehtonisesti korkeatasoinen teollisuusyhdyskunta, jonka suunnittelijoina on ollut maamme nimekkäimpiä arkkitehtejä. Se on ominaispiirteensä hyvin säilyttänyt esimerkki suljetusta yhdyskunnasta, joka tarjosi jäsenilleen kaikki palvelut ja toimintamahdollisuudet, joista myöhemmin yhteiskunta tuli vastaamaan. Kotimäki työväen asuinalueena kuuluu 1920-luvun parhaimmistoon niin suunnittelultaan, viihtyisyydeltään kuin säilyneisyydeltään.
Littoisten entisen verkatehtaan aluetta hallitsevat punatiiliset tuotantorakennukset. Näistä vanhin on 1820-luvulta pääosan ollessa 1800-luvun loppupuolelta ja 1920-luvulta. Alueella on myös 1850-luvulla rakennettu, arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kahdeksankulmainen konttori- ja asuinrakennus. Verkatehtaan vanhat tilat on pääosin muutettu asuinkäyttöön. Tuotantorakennuksiin liittyy laaja 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rakennettu työväen asuntoalue, jolla sijaitsee myös tehdasyhteisön kirkkona oleva entinen kirjasto- ja lukusalirakennus, kerhotilana toimiva entinen työväen yhteiskeittiö ja asuinkäyttöön kunnostettu tehtaankoulu. Tehtaanjohtajan asuintalo ns. Schnittin linna sijaitsee mäellä tehtaan eteläpuolella. Asuinrakennuksen piirustukset ovat hampurilaisen arkkitehtitoimisto J. Schwartzin käsialaa. Niemessä tehdasalueen luoteispuolella on tehtaan teknillisen johtajan asuintalo. 1920-luvulla rakennettu Kotimäki-niminen yhtenäinen ja tiivis, puistomainen työväen asuinalue muodostuu arkkitehti Bertel Jungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan rakennetuista satulakattoisista ja lautavuoratuista omakotitaloista. |
|
| Historia | |
| Littoisten verkatehtaan vanhin teollisuusrakennus rakennettiin 1824 Littoistenjärven rantaan. Kolmikerroksisessa rakennuksessa oli sekä asuinhuoneita että työsaleja. Rakennusta muutettiin 1850-luvulla arkkitehti G. Th. Chiewitzin laatimien piirustusten mukaan. Tehdaskorttelin luoteisosan tuotantosiivet valmistuivat 1923 arkkitehti Valter Jungin suunnittelemana. Arkkitehti Bertel Jung laati 1920-luvulla tehdasalueen vieressä sijaitsevan Kotimäen työväenasuinalueen vapaamuotoisen kaavan ja tyyppitalosuunnitelmat.
Tehtaan toiminta Littoisissa loppui 1968 ja tehtaan tiloja on otettu asuin- ja liikekäyttöön vuodesta 1995 lähtien. |
|
| Lisätietoa | |
| Yrjö Koskelainen, Littoisten verkatehtaan historia. 1738-1823-1923. Porvoo 1923.
Hannu Mansikkaniemi - Jukka Luoto - Esa Hiltunen, Liedon Historia 1 - aikojen alusta vuoteen 1809. 1988. Kari Suistoranta, Liedon Historia 2 - vuodesta 1809 nykypäiviin. 1988. Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989. Seppo Laitakari, Littoisten Kotimäki. Verkatehtaan asuntoalue. Inventointi Museovirasto, Rakennushistorian osasto. 1998. Liedon kulttuuriympäristöohjelma. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy. 2002. |
|
| kohteeseen sisältyy: kaava-alue; kirkko; muu teollisuusrakennus; muu tuotantorakennus; työväen asuintalo; | |
| ympäristön nykyluonne: taajama; | |
Littoisten verkatehdas Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Camomelli 2008. |
Littoisten verkatehdas. Soile Tirilä . |
Kotimäen työväenasuinaluetta. Soile Tirilä . |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV