Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.
Kustavi Taivassalo Vehmaa

Suuri postitie

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Suuri postitie
Kuvaus
Suuri postitie on keskiajalla kehittynyt ja 1630-luvulla Suomen ensimmäisenä postitienä avattu Tukholmasta Turkuun johtava historiallinen tieyhteys. Postitien avaaminen liittyy Ruotsin valtakunnan keskushallinnon kehittämiseen suurvaltakaudella.

Tukholmasta lähtevän Suuren postitien reitti kulkee Suomen puolella Kustavin Etelä-Vartsalan kylän satamasta kauniisti maastoon sovitettuna kohti Taivassaloa ja sieltä yhteensä 110 kilometrin matkan Turkuun Vehmaan, Mynämäen, Maskun ja Raision keskiaikaisten kirkkojen kautta. Parhaiten postitie on säilynyt Kustavin Etelä-Vartsalassa, jonka Posti on ollut postitalona aina tien perustamisesta 1840-luvulle saakka, Taivassalon Tylpännimen laiturin ja Helsinginrannan välisellä taipaleella ja Vehmaan Laukkapellossa.
 
Historia
Suurena postitienä tunnettu reitti oli ilmeisesti käytössä jo 1300-luvulta lähtien. Varhaisimmat kirjalliset tiedot myöhemmästä postitiestä ovat peräisin 1500-luvun alusta ja vuosisadan loppupuolella tie oli vilkkaassa sotilaskäytössä.

Ruotsin ensimmäinen postin kulkua määrittelevä postijärjestys annettiin Kristiina kuningattaren aikana 1636 ja Suomen puolella postin kuljetus järjestettiin kenraalikuvernööri Pehr Brahen aikana. Tiellä avautui Suomen ensimmäinen postilinja 1638. Linja määritettiin olemassa olevia reittejä hyväksi käyttäen Eckeröön, Taivassaloon, Turkuun ja edelleen Helsinkiin, Viipuriin ja Narvaan. Talonpojat olivat velvoitetut postin kuljetukseen; Kustavissa Pohjois-Vartsalan ja Taivassalossa Sannaisten talonpojat. Kestikievarien tehtäväksi postinkuljetus siirrettiin 1845. Postitalot säilyivät meripostinkuljetuksessa vuoteen 1910 saakka, jolloin Suomen ja Ruotsin välillä alkoi säännöllinen laivaliikenne.

Suuren postitien linjaus inventoitiin 1988-1989 Varsinais-Suomen seutukaavaliiton, posti- ja telelaitoksen, tielaitoksen sekä alueen kuntien yhteistyönä.
 
Lisätietoa
Jorma Reilander, Varsinais-Suomen historiallisen tieverkon suojelu.
Inventointiraportti 1977. Turku 1978.

Jaakko Masonen, Mika Hakkarainen, Anita Lehtonen, Tapio Salminen, Suuri postitie Varsinais-Suomessa: tien linjaus, ajoitus ja nykyinen käyttö. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1990.

Jukka-Pekka Pietiäinen, Postia kaikille. Suomen postin tarina 1638-1998. 1998.

Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999.

Viri Teppo-Pärnä, Postitien viestit. Kulttuuriympäristö kertoo. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  muinaisjäännös; satama; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; kirkonkylä;
 
Suuri postitie Kustavin kirkolla. Johanna Forsius 2007
Suuri postitie Kustavin kirkolla. Johanna Forsius 2007.
Suurta postitietä Vehmaalla. Minna Pesu 2007
Suurta postitietä Vehmaalla. Minna Pesu 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009