 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Lahti | Päijät-Häme | |
Salpausselän hiihtostadion |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Salpausselän hiihtostadion | ||
| Kuvaus | ||
| Salpausselän hiihtostadion toimii vuosittain järjestettävien Salpausselän kisojen ja muiden kansainvälisten talviurheilukilpailujen tapahtumapaikkana. Harjulla sijaitsevat hyppyrimäet muodostavat radiomastojen ohella yhden Lahden kaupungin tunnuskuvista. Urheilukeskus on kaupunkikuvallisesti merkittävä kaupunkirakenteen läntisenä rajaajana ja sen sijainti pääkadun visuaalisena jatkeena on ainutlaatuinen.
Lahden hiihtostadion sijaitsee kaupungin keskustan länsiosassa, Salpausselän pohjoisrinteessä. Nykyiset kolme rinnakkain sijaitsevaa hyppyrimäkeä ja urheilukeskuksen pääkatsomo ovat peräisin 1970-luvulta. Suurmäen monttu toimii kesällä maauimalana. Mäkihyppykatsomon päätteeksi on myöhemmin rakennettu hiihtomuseo, tv- ja radiokeskus sekä selostamot, opastuskeskus, kahvila ja ravintola. Katsomo-museorakennus on rakennettu 2002 arkkitehti Pekka Salmisen suunnitelmin. 1920-luvulla rakennetun stadionin alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä enää arkkitehti Carolus Lindbergin suunnittelema sauna, joka alkuperäisestä muuttuneena on siirretty 1970-luvulla stadionin itälaidalle. Toimisto- ja kilpailukeskusrakennus on 1997 valmistunut kopio vuoden 1947 rakennuksesta. |
||
| Historia | ||
| Suomalaiset urheilijat saavuttivat kaksoisvoiton Holmenkollenin kisoissa Norjassa 1922. Voitonhuumassa perustettiin samana vuonna Lahden hiihtoseura, joka ryhtyi professori Lauri "Tahko" Pihkalan rohkaisemana kehittämään hiihtokeskusta Lahteen. Aatteellisesti stadionhanke liittyi läheisesti suojeluskuntiin ja valkoisen Suomen nationalismiin, jossa urheilun keskeisenä tehtävänä pidettiin kansan fyysisen kunnon ja maanpuolustuskyvyn parantamista.
Hiihtokeskuksen paikka valittiin paitsi otollisen maaston vuoksi - Salpausselät muistuttivat Holmenkollenia - myös kaupunkikuvallisin perustein. Ensimmäinen hyppyrimäki sijaitsi Aleksanterinkadun, kaupungin pääkadun päätteenä. Ensimmäiset kilpailut järjestettiin 1923 ja varsinaisesti Salpausselän kisat alkoivat 1926. Lahden ensimmäinen hyppyrimäki valmistui joulukuussa 1922 norjalaisen insinöörin Robert Pehrssonin piirustusten mukaan. Sen jälkeen hyppyreitä on rakennettu useita. Nykyisen suurmäen K 115 suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad. Vuonna 1972 valmistunut hyppyrimäki palkittiin vuoden 1971 betonirakenteena. Vieressä olevat pienemmät mäet on suunniteltu 1978 maailmanmestaruuskisoja varten. 70 metrin teräsrakenteinen P70 normaalimäki tuomaritorneineen valmistui 1977arkkitehti Väinö I. Castrénin suunnitelmien mukaan. 50 metrin teräsrakenteinen P50 pikkumäki on arkkitehti Raimo Siljanderin suunnittelema ja se valmistui 1978. Urheilualueen käyttösuunnitelma, jossa arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad määrittelivät alueen yleispiirteet, laadittiin 1975. Arkkitehtien Esko Koiviston ja Pekka Salmisen sekä rakennusarkkitehti Juhani Siivolan yleissuunnitelma on vuodelta 1977. Samojen suunnittelijoiden piirtämä ja vuoden betonirakennepalkinnolla palkittu pääkatsomo valmistui 1977. Lahdessa on pidetty vuosittaisten Salpausselän kisojen lisäksi hiihdon maailmanmestaruuskisat 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. |
||
| Lisätietoa | ||
| Aimo Halila, Lahden historia. Lahti 1958.
Riitta Niskanen (toim.), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo 2000. Mikko Härö, "Tiedon ja valistuksen tilat". Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Ympäristöministeriö, Museovirasto ja Rakennustieto Oy 2001. Riitta Niskanen, Lahti ski stadium, the union of sport and ideology, CD-ROM: Urban Europe in Comparative Perspective. Papers presented at the Eighth International Conference on Urban History, Stockholm 2006. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. Jorma J. Latva, Lahden urheilukeskus. Teivaanmäen voimalaitos. Rakennushistoriaselvitys. Lahden kaupunki 2011. |
||
| kohteeseen sisältyy: urheilurakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Salpausselän hyppytornit, hyppymonttu ja mäkihyppykatsomo. Henrik Wager 2004. |
Pekka Salmisen suunnittelema katsomo-museorakennus. Raimo Niskanen 2006. |
Carolus Lindbergin suunnittelema sauna. Raimo Niskanen 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV