 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Hämeenlinna | Kanta-Häme | |
Kanajärven talo |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kanajärven talo | ||
| Kuvaus | ||
| Kanajärven talo on Kalvolan pitäjän johtomiehenä tunnetun itseoppineen kirjallisuudenkeräilijä Emmanuel Kanajärven (1801-1868) kotitalo, joka antaa poikkeuksellisen edustavan kuvan hämäläisestä 1800-luvun talonpoikaisrakentamisesta Hämeen järviylänköjen metsäseudulla.
Kanajärvi on suunnitellut vuosien 1820-1855 välisenä aikana rakennetun pihapiirin, johon kuuluu yhteensä kymmenen rakennusta. Huolellisesti rakennetut hirsipintaiset rakennukset muodostivat alunperin umpipihan. Pihapiiri on edelleen kokonaisuutena arvokas, vaikkakin joitakin rakennuksia on purettu. Rakennuksissa on lisäksi lukuisia yksityiskohtia, kuten päärakennuksen porstuan ovessa olevat, puusta veistetyt ihmispääkoristeet. Kaksikerroksinen päärakennus on suurehkon, pohja-alaltaan 10x25m kokoinen rakennus. Sen vanhin osa on entistä savupirttiä, jonka ikkunat on uusittu neliruutuisiksi. Muut rakennuksen ikkunat ovat mahdollisesti alkuperäisiä. Rakennuksen harjakatto on katettu huovalla. Yläkerran salissa on savirapattu katto. Tilan muista rakennuksista on jäljellä kaksikerroksinen alatupa, sepäntupa, venevaja sekä kolme vierekkäin seisovaa aittaa, joista yksi on siirretty paikalle Rengosta. Pihapiiriin kuuluu myös savusauna 1800-luvun alusta. Kaikki rakennukset ovat hirsipintaisia ja maalaamattomia. Umpipihalle johtaneista neljästä katetusta ns. karhu- tai juurakkoportista on jäljellä yksi. Pihaan johtavan tien varrella on tilan saharakennus. Pihapiirin läheisyydessä on 1960-luvun asuinrakennus. |
||
| Historia | ||
| Emmanuel Kanajärvi syntyi 1801 vaatimattomiin oloihin Hämeen syrjäseudulle. Tilan elanto tuli pääosin kalastuksesta. Aikanaan maatilan isännäksi huomattavan valistunut Kanajärvi muutti vanhempiensa kuoltua rappeutuneen kotitilansa kukoistavaksi ja tuottavaksi. Kanajärvi uudisti tilan peltoja sekä suunnitteli ja rakensi tilan rakennukset. Suurin osa rakennuksista valmistui vuosien 1820-1855 välisenä aikana, lukuun ottamatta päärakennuksen vanhinta osaa, 1700-luvulta peräisin olevaa savupirttiä. Lopullisesti päärakennus valmistui 1839.
Huomattavan kokoelman suomenkielistä kirjallisuutta kerännyt Matti Pohto (1817-1857) asui Kanajärven talossa matkoillaan ja kuljetti myös kirjansa taloon pakoon ns. itämaista sotaa. Emanuel kuoli suurten nälkävuosien aikana 1868. Päärakennus toimi 1930-luvulle saakka asuntona, myöhemmin kesäasuntona ja 1960-luvulta lähtien myös yksityisenä museona. |
||
| Lisätietoa | ||
| Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja XVII. 1948.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Teija Ahola, Rakennusinventointi – Kalvola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 99/2005. Hämeen ympäristökeskus, Kalvolan kunta 2005. Kallion Savo-seura Netta Böök, Marko Huttunen, Katja Savolainen, KANAJÄRVEN RESTAUROINTILEIRI 2009. Arkkitehtuurin julkaisuja 2010/106. Arkkitehtuurin historia ja Puurakentaminen |
||
| kohteeseen sisältyy: museo; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: metsämaisema; | ||
Kanajärven päärakennus. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007. |
Kanajärven Alatupa. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007. |
Kanajärven talon aittoja. Kaija Kiiveri-Hakkarainen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV