Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Asikkala Päijät-Häme

Asikkalan kirkonkylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Asikkalan kirkonkylä
Kuvaus
Asikkalan kirkonkylä on esimerkki suomalaisten kirkonkylien rakennustavasta ennen 1920-1930-luvuilla alkanutta uusiutumisvaihetta. Kirkonkylän luonne agraariympäristönä on säilynyt, koska rakentaminen ja kaupallinen keskus ovat keskittyneet Vääksyyn valtaväylien varrelle.

Päijänteen Asikkalanselän rantavyöhykkeellä kulkeva kylänraitti sivuaa kallioista mäkeä, jossa on Asikkalan 1870-luvun lopulla rakennettu päätytornillinen tiilikirkko. Kirkonmäelle sijoittuvat myös 1800-luvun lopun kappalaisenpappila ja pitäjänmakasiini 1840-luvulta. Kirkonkylän keskustan pohjoislaidalla on hautausmaa.

Kirkonkylän rakennuskantaan kuuluvat mm. entinen kirkkoherranpappila, Lukkarilan ja Suntiolan tilat, Pohjosen kaupparakennus, entinen kansakoulu, entinen vanhainkoti sekä muiden muassa Vähä-Laukkalan ja Leinon talot, Suntialan kantatilan päärakennus ja harmaakivinavetta sekä Asikkalan Kotiseutumuseo. Kirkonkylän pellon etelälaidalla ovat Ylä-Lusila ja Ala-Lusila.

Kirkonkylän muu rakennuskanta koostuu kirkonmäen eteläpuolella ja kallion kupeessa olevasta pienimittakaavaisesta 1900-luvun alussa rakennetusta asutuksesta ja kantatilojen 1900-luvun alkupuolelta peräisin olevista talouskeskuksista.
 
Historia
Asikkalan kirkonkylän eteläpuolella, Ala-Lusilan tilan mailla sijaitsee Linnovuori, joka saattaa viitata rautakautiseen asutukseen. Asikkalan kirkonkylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1442. Kylässä oli keskiajan lopulla kahdeksan taloa. Hollolan kappelina Asikkala mainitaan 1548. Seurakunta itsenäistyi 1848.

Nykyistä kirkkoa edeltävä, 1600-luvun lopussa rakennettu kirkko sijaitsi kirkkotarhan keskellä. Nykyinen tiilikirkko rakennettiin arkkitehti Georg Wileniuksen piirustusten mukaan vuosina 1877-1880. Kirkkoherran pappila sijaitsee paikalla, johon rakennettiin ensimmäinen pappila vuoden 1700 tienoilla. Pappilan nykyinen rapattu päärakennus valmistui 1952. Lukkarila on rakennettu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ja Suntiola 1928.

Pitäjänmakasiini rakennettiin 1840-luvulla ja kansakoulu puretun kirkon hirsistä 1892. Kunnalliskoti perustettiin 1895 Piekkolan ratsutilalle. Päärakennus paloi kansalaissodan aikana ja vanhin rakennus "Hourula" rakennettiin 1920-luvulla, uudempi päärakennus 1940-luvun lopulla.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Anneli Mäkelä, Asikkalan kirkkojen historia. 1980.

Yrjö Blomstedt, Asikkalan historia. Asikkalan kunta 1982.

Annu Tulonen, Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö, Alueiden käyttö. Ympäristöministeriö. Helsinki 1998.

Teija Ahola, Rakennusinventointi - Asikkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006. Hämeen ympäristökeskus, Asikkalan kunta 2006.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; koulu; kylä; lainamakasiini; pappila; pienasumus; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Asikkalan kirkko Minna Pesu 2006
Asikkalan kirkko Minna Pesu 2006.
Kirkonkylää kirkolta kantatien suuntaan. Minna Pesu 2006
Kirkonkylää kirkolta kantatien suuntaan. Minna Pesu 2006.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009