Museiverket

 SÖKALTERNATIV

objekt landskapsvis
 

KARTSÖK

landskapskarta Lappland Mellersta Österbotten Norra Österbotten Kajanaland Norra Karelen Södra Karelen Österbotten Norra Savolax Södra Savolax Kymmenedalen Mellersta Finland Södra Österbotten Päijänne-Tavastland Nyland - östra Egentliga Tavastland Nyland - västra Birkaland Satakunta Egentliga Finland

Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner.

Nokia Pirkanmaa

Siuronmäki ja rautatieasema

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Siuronmäki ja rautatieasema
Kuvaus
Siuronmäki ja Siuronkosken ympäristö asuinalueineen, rautatieasemineen ja teollisuusrakennuksineen on yksi Ylä-Satakuntaan 1900-luvun alussa muodostuneista liikenteellisistä ja teollisista solmukohdista.

Koskivoiman partaalle kahden vilkkaan laivareitin ja rautatien yhtymäkohtaan rakentunut alue on asutus-, teollisuus- ja liikennehistoriallisesti poikkeuksellinen kokonaisuus.

Siuronmäki sijaitsee Siuronkosken partaalla Kuloveden rannassa. Paikalla, jossa Siuronkoski laskee Kuloveteen, on asuttu jo kivikaudella. Alueen pohjoispuolella on Suur-Pirkkalan mahtavin linnavuori, joka on varustettu kivivallein. Siuronkoski on ollut tärkeä hallinnollinen raja.

Siuronmäen tiheästi rakennettuun työväen asuntoalueeseen kuuluvat työnjohtajien asuinrakennukset vanhan Turun maantien varrella sekä jyrkällä kalliolle työläisten omatoimisen rakentamisen tuloksena syntyneet mökit. Nämä yhden perheen talot ovat sijoittuneet vapaasti mäen rinteille. Alueelle on 1900-luvun alussa rakennettu rukoushuone. Maisemallisesti kauniilla paikalla asutuksen laidalla, mäen juurella, on Siuron Tampere-Pori -radan asema ja sen monet rakennukset. Siuronkosken yli johtaa useassa vaiheessa rakennettu kuusiaukkoinen kivisilta.
 
Historia
Siuronkoski oli historiallinen myllynpaikka jo ainakin 1400-luvulla.

Rautatielinja Tampereelta Poriin valmistui vuonna 1895. Siuron rautatieasema rakennettiin samana vuonna mallipiirustusten mukaan V luokan asemaksi. Asemapäällikön jugendtyylinen asuinrakennus talousrakennuksineen rakennettiin 1908.

Siuronkosken edustalle, Suoniemen kunnan puolelle perustettiin 1895 Reposaaren saha, joka siirtyi 1908 Kuljun kartanon omistukseen. 1910 kartanon omistaja perusti myös Kuljun sahan. Puuhiomon Siuronkosken Suoniemen puolelle kartano oli perustanut jo 1904. Rakennusta laajennettiin 1930-luvulla ja se muutettiin voimalaitokseksi 1956. Valkoiseksi rapattu funktionalistinen valssimylly valmistui 1936.

Siuronmäen asuinalue syntyi Kuljun, Grönforsin ja valtion sahojen sekä kosken rantaan sijoittuneen massatehtaan, rautatien sekä Kyröskosken että Ikaalisiin suuntautuneitten laivayhteyksien vaikutuksesta. Alue rakentui 1900-luvun alussa ilman suunnitelmaa, kun Penttilän kylän Haukkalan talo vuokrasi maata Siuronkalliolta ja Kuljun kartano kosken toiselta puolelta työväen rakennusmaaksi.

Rukoushuoneyhdistys rakennutti 1910 Siuron kalliolle rakennusmestari Heikki Tiitolan piirtämän rukoushuoneen, joka korjattiin ja vihittiin kirkoksi 1928.
 
Lisätietoa
K.V. Kaukovalta, K. Jaakkola ja Aug. Sorila, Pirkkalan historia. Tampere 1934.

Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.

Jussi Koivuniemi, Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen, Nokian ja Pirkkalan historia. Forssa 1994.

Maria Ahokas (toim.), Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin. Nokian kaupungin kulttuurilautakunta 1998.

Eija Teivas, Anu Tulonen, Nokian kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 225. Pirkanmaan ympäristökeskus. Tampere 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; liikenteenrakennus; silta; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009