 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Sastamala | Pirkanmaa | |
Tyrvään vanhan kirkon maisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tyrvään vanhan kirkon maisema | ||
| Kuvaus | ||
| Vanhan Ylä-Satakunnan ja Kokemäen joen varren keskiaikaisen asutuksen ydinalueella Rautaveteen pistävä Tyrvään Kirkkoniemi ja sen tyveen sijoittuneet harmaakivikirkko ja rakenteeltaan tiiviinä säilynyt Kallialan ryhmäkylä ympäröivine peltomaisemineen muodostavat maisemallisen ja historiallisen kiinnekohdan Rautaveden länsirannan kulttuurimaisemassa.
Pyhälle Olaville omistettu myöhäiskeskiaikainen kirkko sijaitsee Rautaveteen loivasti laskeutuvalla kallioniemekkeellä, joka on kirkon rakentamisaikaan ollut saari. Kirkon länsipäädyssä on satakuntalaisille kirkoille luonteenomaista kulmatiilinauhoista sommiteltua, porrastettua koristelukuviointia, itäpäädyn tiilikoristelun keskeisenä aiheena on neljästä pyöreästä ruusukomerosta koottu ristimäinen sommitelma. Vanhankirkonniemen tyvessä oleva Kallialan ryhmäkylä on säilyttänyt keskiaikaisen sijaintinsa. Vanhoilla kylätonteilla sijaitsevien kantatilojen rakennuskanta muodostaa tiiviitä ryhmiä, joiden välitse kylätie kiertää. Rautaveteen laskevat pellot, laidunmaat ja hakamaat kehystävät kylää. Tyrvään vanhan kirkon maisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkku-Tyrvää -maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Rautaveden rantojen vahvaan asutukseen jo esihistoriallisella ajalla viittaavat lukuisat kivi- ja rautakauden muinaisjäännökset. Kallialan kylä on saanut pysyvän asutuksen keskiajalla. Kylän tiivis rakenne säilyi, vaikka isojaon jälkeen osa taloista siirtyi kyläpellon laidalla olevalle mäkialueelle.
Esihistorialliselle kulttipaikalle 1500-luvun alussa rakennettu ja Pyhälle Olaville pyhitetty kirkko jäi käytöstä 1855 uuden kirkon valmistuessa Vammaskosken partaalle. Kirkon käyttö alkoi uudelleen 1960-luvulla, jolloin kirkosta tuli suosittu vihkipaikka. Tuhopoltto hävitti kirkon puurakenteet ja 1700-luvulta peräisin olleen kiinteän sisustuksen syyskuussa 1997. Kirkko palautettiin ulkohahmoltaan paloa edeltäneeseen asuunsa vuoden 2000 aikana ja vihittiin uudelleen käyttöön 2003. Alttarin, saarnatuolin ja lehtereiden maalaukset toteuttivat 2005-2009 Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen vanhojen aiheiden pohjalta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma. Suunnittelukeskus, Tampere 2000.
Mirkka Niemi, Tyrvään Pyhän Olavin kirkonseudun maisemasuunnitelma 2003. Jari Heiskanen, Vammala, Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö 2003. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; kylä; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Tyrvään keskiaikainen kivikirkko ja osa Kallialan kylää. Hannu Vallas 1996. |
Tyrvään vanha kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 SpottingHistory 2012. |
Kallialan kylä Tyrvään vanhalta kirkolta katsottuna. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV