 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Eura | Satakunta | |
Köyliönjokilaakson ympäryskylät |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Köyliönjokilaakson ympäryskylät | ||
| Kuvaus | ||
| Köyliönjokilaakson ympäryskylät edustavat sijoittumiseltaan ja rakenteeltaan perinteistä maanviljelykseen liittyvää asutusta. Kylät ovat sijoittuneet nauhamaisesti Köyliönjoen laakeaa viljelysmaisemaa kiertävän maantien varrelle, tonttimaat kiinni toisissaan. Kylien rakennuskannassa kuvastuu 1800-luvun lopulla maataloudessa tapahtunut suuri muutos: siirtyminen yhä enemmän karjatalouteen, viljelysmenetelmien kehittyminen ja rautatien tuoma edistys.
Kiukaisten kirkonkylän pohjoispuolella avautuu Köyliönjoen halkoma suuri, yhtenäinen viljelysmaisema, jonka ympärillä olevilla saarekkeilla ja harjanteilla ovat Kiukaistenkylän, Harolan, Laihian ja Köylypolven kylät vanhoine rakennuksineen. Laihian kylän Erkkilän, Isotalon ja Järvenpään tilakeskukset ovat keskittyneet kahdelle peltojen keskellä olevalle mäelle. Köylypolven kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa Knuutilan, Kuusiston ja Iso-Kallin tiloilla. Päärakennukset ja keskeiset talousrakennukset ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Harolan kylän tilakeskukset ovat hajaantuneet maantien varsilla oleville mäkialueille. Kleemolan, Kylä-Katilan, Mäki-Katilan, Vainionmäen ja Haukiojan tiloilla on säilynyt talonpoikaista rakennuskantaa. Kiukaistenkylän asutus on keskittynyt maantien varrelle, harjanteen rinteeseen. Jaakkolan, Mäki-Jaakkkolan ja Mäki-Pereen päärakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Etelässä maisemallisen kiintopisteen peltoaukion reunalla muodostaa kirkonkylän tornillinen ristikirkko hautausmaineen. |
||
| Historia | ||
| Köyliönjokilaakson mäki- ja harjannealueille keskittyneet Köylypolvi, Laihia, Kiukaistenkylä ja Harola asutettiin myöhäiskeskiajalla, mikä saneli talojen sijoittumisen mäkikumpareille. 1560-luvulla kylissä oli yhteensä 16 taloa.
Kiukaisten kirkko valmistui 1761 Lapin pitäjän Job Höckertin ja Tukholman yli-intendentinviraston piirustusten mukaan. Kirkkoa laajennettiin ja siihen lisättiin torni 1846 arkkitehti P.J. Gylichin laatimien suunnitelmien pohjalta. |
||
| Lisätietoa | ||
| Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto. Sarja A:177. Pori 1990.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; kylä; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Peltoaukion eteläreunalla on kirkonkylän tornillinen ristikirkko hautausmaineen. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 JoeK 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV