 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Oulu | Pohjois-Pohjanmaa | |
Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Oulujoen suistoalueen historiallinen kokonaisuus | ||
| Kuvaus | ||
| Oulujoen ja meren yhtymäkohtaan sisältyy Oulun kaupungin historiallisesti merkittävimpiä alueita. Oulujoen suun alue on laaja ja sitä leimaavat monimuotoinen teollisuuteen liittyvä rakennuskanta, vesivoimalaitos sekä joenrantojen puistovyöhyke. Oulujoen suiston saarirakenne on syntynyt maankohoamisen myötä.
Oulujoen Linnasaaressa olevat Oulun linnan vallitukset ovat jokisuun vanhinta rakennettua kerrostumaa. Pikisaaressa aivan kaupungin rantaviivan edustalla on pienellä alueella monipuolinen teollisen historian sekä luotsien ja teollisuustyöntekijöiden kaupunkimaisen asumisen keskittymä. Saaren halki kulkevan pääkadun varret muodostuvat tiuhoista asuintonteista. Saaren keskivaiheilla on entisen konepajan rakennuksia ja uudempi käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä vanha viinanpolttimo makasiineineen ja kellareineen. Pikiruukin jäänteitä on saaren pohjoisrannalla. Suurin osa nykyisistä rakennuksista on 1800- ja 1900-luvun taitteesta. Oulujoen suistoalueen puistovyöhyke koostuu useasta kapeiden vesiuomien toisistaan erottamasta saaresta. Hupisaarten edustalla on jäänteitä lohipadoista ja ohituskanavaksi pengerretystä tervaveneiden vetoväylästä. Hupisaaret ovat 1800-luvun lopulta lähtien olleet kaupunkilaisten virkistysalueena. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemassa Ainola-rakennuksessa vuodelta 1931 on Pohjois-Pohjanmaan museo. Hupisaarten puistovyöhykkeeseen liittyvät lisäksi Myllytullin vanhan teollisuusalueen Åströmin nahkatehtaan rakennukset. Entisessä Åströmin liimatehtaassa sijaitsee nykyään Oulun taidemuseo ja tehtaan voimalaitoksessa tiedekeskus Tietomaa. Teolliseen historiaan limittyvät myös Åströmin puisto ja sen reunalla sijaitseva, Åströmin suvun 1890-luvulla rakennuttama, Villa Rauhala. Åströmin puistoa reunustaa arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelema entinen Oulun tyttölyseo (1901). Hupisaarten puistoalueeseen nykyisin liittyvä Sairaalasaari on ollut nimensä mukaan sairaalakäytössä 1830-luvulta lähtien, jolloin sinne sijoittui lääninsairaala entisen kruununpolttimon rakennuksiin. Sotilaskäytössä vuoteen 1999 olleen sairaalasaaren rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta. Sotilassairaalan päärakennus on 1800-luvun puolivälistä, ns. Kilstupa 1800-luvun alkupuolelta, tiilinen esikuntarakennus vuodelta 1922 sekä entinen mielisairasosasto vuodelta 1879. Oulujoen pohjoisrannalla on Oulun kaupungin sairaalan eli nk. Tuiran puiston alue, joka on rakennettu arkkitehti Magnus Schjerfbeckin 1896 laatimien suunnittelemien mukaan. Mäntymetsäisellä alueella on toistakymmentä sairaalaan kuulunutta rakennusta vuosilta 1898-1925. Magnus Schjerfbeckin suunnittelema sisätautiosasto ja kulkutautisairaala eli Ruttola on valmistunut 1901 ja ylilääkärin asunto sekä hermosairaala eli Hermola V.J. Sucksdorffin piirustusten mukaan 1907. Otto F. Holmin suunnittelema synnytyslaitos on toiminut alkuperäisessä käytössään vuoteen 1975. Alueen rakennuksia on kunnostettu sosiaali- ja terveystoimen käyttöön. Tuiranpuistoon liittyvät viereiset valtion 1900-luvun alussa rakennuttaman kuurojenkoulun rakennukset, jotka on suunnitellut yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Th. Granstedt 1902. Oulujoen suistoalueen maisemaa hallitsee Koskikeskus, joka on syntynyt Merikosken voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä 1940-luvulla. Merikosken voimalaitoksen rakentaminen on muuttanut suistoalueen ilmettä ratkaisevasti. Voimalaitos ja sen lamellirakenteinen patorakennelma ovat maisemassa erittäin vaikuttavia. Pato toimii yhtenä Oulujoen ylittävistä silloista. Lisäksi Koskikeskuksen elementtejä ovat kanavat ja Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan toteutetut Toivoniemen saaren korkeat pistetalot. Aallon Koskikeskussuunnitelmaan pohjautuvat myös Raatin saaren urheilustadion ja liikenneväylät. |
||
| Historia | ||
| Oulun linna rakennettiin Oulujoen suiston saarelle 1590-luvulla. Kaupunki perustettiin "mantereelle vastapäätä linnaa" vanhalle kauppapaikalle Kaarle IX:n käskystä 1605. Linna tuhoutui 1700-luvulla. Nykyinen puurakennus rakennettiin 1873 observatorioksi entisen kansliarakennuksen kiviosan päälle.
Pikisaarella oli laivanrakennustoimintaa 1600-luvulla, ja 1700-luvun puolivälistä lähtien siellä toimi pikiruukki. Pikisaaressa oli Pohjois-Suomen ensimmäinen konepaja, viinanpolttimo 1840-1890-luvuilla sekä villatehdas (nyk. taide-ja käsityöoppilaitos). Maannousun myötä Pikisaari on kasvanut yhteen viereisen Korkiasaaren kanssa. Myös siellä harjoitettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa laivanrakennusta ja sahaustoimintaa. 1860-luvulla toimintansa aloittaneen Veljekset Åström Oy:n nahkatehtaan 1907 valmistuneen tehdasrakennuksen suunnitteli arkkitehti Karl Sandelin. Vesitorni ja voimalaitos valmistuivat 1921-1923 arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemina. Tehdas lopetti tuotantonsa 1960. Merikoskessa oli lohipatoja sekä tervaveneiden vetoväylä ennen voimalaitoksen rakentamista. Joen rannasta varattiin alue Merikosken voimalaitosta ja kanavaa varten jo Bertel Jungin laatimassa Tuiran asemakaavassa 1914. Voimalan rakentamisesta järjestettiin 1942 arkkitehtuurikilpailu, jonka jälkeen Koskikeskuksen asemakaava toteutettiin Alvar Aallon ehdotukseen pohjautuen. Merikosken voimalaitoksen koneasema valmistui 1948 suunnittelijanaan Bertel Strömmer. Kanavan rakentamisessa syntynyt maamassa käytettiin Toivoniemen ja Raatinsaaren laajentamiseen. Toivoniemen asuinalue rakennettiin 1940-luvulla arkkitehti Alvar Aallon yleissuunnitelman mukaan, asemakaava vahvistettiin 1949. Oulun ensimmäisenä kaupunginarkkitehtina toimi Martti Heikura 1949-1963. Heikura teki suunnitelmia sekä virkatyönä että omassa suunnittelutoimitossa, kuten ensimmäisten kaupunginarkkitehtien tapauksessa oli yleistä. Heikura suunnitteli Toivoniemen tornitaloista kolme, kanavan toisen rannan kolme tornitaloa ja Raatin saaren urheilukentän katsomon ja uimahallin. |
||
| Lisätietoa | ||
| Oulun Pikisaari. Rakennussuojelukomitean mietintö. Komiteamietintö 1974:80.
Oulun keskustan kaupunkikuvaselvitys. Sarja A108. Oulun kaupunki 1992. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993. Arvokkaita alueita Oulussa. Osa I. Oulun kaupunkisuunnittelu. Sarja A 134. Oulu 1999. Oulujoen suiston maisema- ja kaupunkikuvaselvitys sekä toimenpidesuosistukset. Oulun kaupunki, SCC Viatek Oy 2000. Kaarina Niskala ja Ilpo Okkonen, Oulun graadi. 350 vuotta asemakaavoitusta. Oulu 2002. Kaarina Niskala, Hurmaavat Hupisaaret. 2005. Lasaretinsaari, Oulu ja Tuiranpuiston asemakaava, Oulu. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kaava-alue; muinaisjäännös; museo; muu teollisuusrakennus; puisto; sairaala, parantola; työväen asuintalo; urheilurakennus; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; kulttuurimaisema; | ||
Tuiranväylä, Merikosken voimala ja Toivoniemen asuinalue. Timo-Pekka Heima 2008. |
Toivoniemen kerrostalot. Tapani Sainio 2006. |
Oulujoen suisto, etualalla Kuusisaari, oikealla Toivoniemen kerrostaloalue ja vastarannalla Tuiran alue. Hannu Vallas 2004. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV