 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Padasjoki | Päijät-Häme | |
Auttoisten kylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Auttoisten kylä | ||
| Kuvaus | ||
| Metsäseudun suurkylän keskiajalla muodostanut Auttoinen on säilyttänyt hyvin ryhmäkylämäisen luonteensa.
Auttoisten kylä sijaitsee Länsi-Padasjoen metsäylängön keskellä, neljän järven ympäröimänä. Kylän halki virtaa Rautjärvestä Kauttisjärveen virtaava Kylänjoki. Asutusta ympäröi järvien väliselle kannakselle levittäytynyt kumpuileva viljelymaisema, jota jakavat metsäiset mäkialueet. Auttoisen kylän ydinosalla on edelleen tiiviin ryhmäkylän luonne. Asutus on keskittynyt tiheän kylätiestön ympärille. Asutusta ympäröivät pellot päättyvät etelässä suoalueeseen ja pohjoisessa korkeaan metsäiseen mäkeen. Maatilojen talouskeskusten ja Hanaporin mökkiasutuksen lisäksi kylän vanhaan rakennuskantaan kuuluvat seurantalo Maatalo, koulu ja kaupparakennuksia. Kylän raitti sekä Padasjoen kirkonkylän ja Vesijaon kylän suuntaan johtavien maateiden linjaus on ollut käytössä jo 1600- ja 1700-luvulla. Kyläkeskustan itäpuolelle on tienoikaisun yhteydessä syntynyt ohitustie. Auttoisten kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Auttoinen-Vesijako maisema-alueeseen. |
||
| Historia | ||
| Länsi-Padasjoen laaja metsäylänkö oli ennen pysyvän asutuksen syntymistä Hämeen eräaluetta. Historiallisella ajalla syntynyt harva kyläasutus keskittyi suurempien järvien tuntumaan ja kylien väliin jäi laajoja erämaa-alueita. Keskiajalla alueelle syntyivät vain Auttoisten ja Vesijaon kylät. Auttoisten järvien rannoilta tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja.
Päijänteen rantakylien ohella Auttoinen on Padasjoen vanhimpia kyliä. Auttoisten kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1464. Uuden ajan alussa Auttoisissa oli 14 taloa, joista ryhmäkylään kuului viisi taloa. 1780-luvulla aloitetun isojaon jälkeen tilojen jakaminen lisääntyi ja ryhmäkylä kasvoi. Hanaporin alue muodostui lopullisesti 1800-luvun lopulla, kun alue jaettiin 1880 ruotujaossa olleiden talojen kesken yhdestä rinteen korkeimmassa kohdassa olevasta nurkkapyykistä lähtien viuhkamaisesti 16 tontiksi alas pellonrinnettä ja mökit rakennettiin tonttien leveässä päässä kulkevan tien varteen. Kylän itäpuolella oleva kylähautausmaa perustettiin 1935. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo, Auttoinen - kylämme. Koria 1987. Pentti Vuorinen, Sirkka Tuoreniemi ja Leevi Leivo, Auttoisten tarinat. Koria 1988. Pentti Vuorinen, Auttoinen elää. Koria 1992. Teija Ahola, Rakennusinventointi - Padasjoki. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 111/2006. Hämeen ympäristökeskus, Padasjoen kunta 2006. Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki1993. Paula Salomäki ja Timo Tervo, Auttoinen-Neroskulma-Vesijako-Porasa: Rakennuskulttuurin luettelointi 1997-1998. Hämeen ympäristökeskus 1998. Paula Salomäki ja Timo Tervo, Auttoisten-Neroskulman ja Vesijaon-Porasan kyläympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 119. Hämeen ympäristökeskus, Padasjoen kunta 1999. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. Auttonen, kartta 1692, Forsell Lars. http://www.virtuaaliyliopisto.fi/palvelut/maakirjakartat/kartat/haku.php |
||
| kohteeseen sisältyy: kauppa- ja liikerakennus; koulu; kylä; pienasumus; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Näkymä Hanaporin kadulta. Minna Pesu 2006. |
Näkymä Hanaporiin. Oikealla Mäki-Heistolan navetta. Henrik Wager 2004. |
Auttoisten kylänraittia. Minna Pesu 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV