 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Orimattila | Päijät-Häme | |
Heinämaan kylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Heinämaan kylä | ||
| Kuvaus | ||
| Käsityöperinteestään ja siihen liittyvästä mäkitupa-asutuksesta tunnettu Heinämaan kylä on säilyttänyt perinteisen kyläluonteensa. Asutus keskittyy vanhan kylätien ja maantien risteyksen ympäristöön ja muodostuu kantatilojen talouskeskuksista sekä mäkitupa-asutuksesta.
Porvoonjokeen laskevan Heinjoen varrelle syntynyttä jokilaakson viljelymaisemaa rajaavat metsäiset mäenharjanteet. Heinämaan kylän asutus on keskittynyt maanteiden varsilla oleville erillisille mäenkumpareille. Heinjoen länsipuolella on maantien varrella pieni Leitsamaan kyläkeskus peltoineen. Heinämaan kylässä eri yhteiskuntaluokkien asutuksen ominaispiirteet ovat havaittavissa, erityisesti Mahalanmäen ja Ristonmäen mäkitupa-alueilla. Mahalanmäen käsityöläisalueen vanhimmat asuinrakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Heinämaan kylän keskuksen muodostavan Keskikylän rakennuskantaan kuuluu entisen kyläkaupan lisäksi 1870-luvulla rakennettu kansakoulu ja 1930-luvun rukoushuone. Nuorisoseurantalo sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla kylää ympäröivien peltojen pohjoisosassa. |
||
| Historia | ||
| Heinämaan ja Leitsamaan kylien asutus on peräisin keskiajan loppupuolelta. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Heinämaan kylässä oli kaksi taloa ja joen länsirannalla olevassa Leitsamaan kylässä kolme. Kylien halki kaakko-luode suunnassa kulkevan maantien linjaus on ollut käytössä jo 1700-luvulla. Maantie Heinämaan kylästä Orimattilan kirkonkylään rakennettiin hätäaputöinä suurten nälkävuosien aikana.
Heinämaan kylän käsityöläistausta näkyi kyläkeskuksen ympäristöön keskittyneessä runsaassa mäkitupalaisasutuksessa. Mahalanmäelle, Ristonmäelle, Sepänmäelle ja Pitkämäelle keskittyneiden käsityöläisten tyypillisiä tuotteita olivat jo 1700-luvulla pitsin nypläys, puuastiat, tarvekalut ja sepän työt. Kylän meijeri perustettiin 1889 ja muutettiin 1921 nuorisoseurantaloksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Veli-Matti Syrjö, Orimattilan historia. Osa 2. Lahti 1976.
Antero Penttilä, Aili Narva ja Erkki Hämäläinen, Orimattilan historia. Osa 1. Jyväskylä 1987. Nina Könönen, Orimattilan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 95/2005. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; pienasumus; seurantalo; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Heinämaan kylää Minna Pesu 2006. |
Heinämaan seurantalo Henrik Wager 2004. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV