 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Pori | Satakunta | |
Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö | ||
| Kuvaus | ||
| Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa. (Ks. erillinen Reposaaren yhdyskunta -kohde.)
Porin satamien, Mäntyluodon ja Reposaaren, edustalla sijaitseva Kallon saari on historiallisesti merkittävä luotsipaikka. Kallossa olevat merenkulun turvalaitteet sekä luotsiasemat muodostavat ajallisesti monikerroksisen, suhteellisen tiiviin ja hyvin säilyneen rakennuskokonaisuuden. Vilkkaassa satamamiljöössä olevat rakennukset ovat säilyttäneet yhteytensä alkuperäiseen toimintaympäristöönsä. Kallon majakka koostuu rautaisesta 9,3 metriä korkeasta graniittijalustalle perustetusta loistotornista ja siinä kiinni olevasta puurakennuksesta (1885/1903). Tornissa on kaksi edelleen toimivaa valolaitetta, joista toinen on majakan alkuperäinen diopterinen valolaite. Majakan vieressä on vanha sumumerkinantoasema (1906). Konesuojana ja koneenkäyttäjän asuntona toiminutta rakennusta on laajennettu toisen maailmansodan jälkeen, jolloin siitä myös poistettiin sumutorveen liittynyt tekniikka. Kallon luotsiasemalla on vanha, Krimin sodan jälkeen rakennettu luotsivartiotupa (1859). Mäntyluodon satama-alueen meriliikennehistorialliseen kokonaisuuteen uudistuneella satama-alueella kuuluu satamaloistoksi 1903 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmin rakennettu koristeellinen ns. Ryssäntorni, joka on nykyisin valoton tunnusmajakka. Mäntyluodon satama-alueen satamarataan liittyy asemamiljöö puistoineen. Asemarakennusta, joka on valmistunut 1900 arkkitehti Bruno Granholmin laatimien tyyppipiirustusten pohjalta, on laajennettu 1900-luvun alussa. Satamaliikenteen kasvuun liittyy myös aseman viereen 1918 valmistunut hotelli ja ravintola. Satama-alueeseen liittyy Uniluodon pieni ja tiheästi rakennettu yhdyskunta suorakulmaisine tontteineen ja pienine asuinrakennuksineen, jotka ovat pääasiassa 1900-luvun alusta. Rakennuksista edustavin on nykyisin kouluna toimiva Johan Nordstrandin suunnittelema ja merikapteeni Oscar Heinen rakennuttama uusrenessanssihuvila. Toinen koulurakennus on vuodelta 1939, suunnittelijana arkkitehti Jaakko Laaksovirta. |
||
| Historia | ||
| Vanhin tunnettu luotsiasema rakennettiin Kalloon 1851. Se tuhoutui Krimin sodassa 1854. Ilmeisesti 1800-luvun lopulla luotsitoiminta siirtyi Reposaareen, missä on edelleen komea tähystystornilla varustettu kaksikerroksinen luotsiasema. Reposaaren sataman merkitys väheni kun Mäntyluodon satama rakennettiin 1800-luvun loppupuolella. Luotsit siirtyivät takaisin Kalloon, kun Kallon ja Mäntyluodon välille rakennettiin 1960-luvulla pengertie.
Kesällä 1874 luotsitirehtööri Justus Erikson ehdotti Kalloon sektoriloistoa, joka ohjaisi laivat turvallisesti sataman suulla olevan Trekantin matalikon ohi. Hanke toteutui kymmenen vuotta myöhemmin. Saarelle tehtiin puinen loistokoju, johon tuli myös majakanvartijan asunto. Majakkaa uusittiin 1900-luvun alussa, jolloin sen kylkeen rakennettiin rautainen loistotorni ja perustettiin sumumerkinantoasema. Kallossa oli edelleen 1920-luvulla yksi vanhempi ja kaksi nuorempaa majakanvartijaa. 1930-luvulla majakka muutettiin ensin kaasu- ja sitten sähkökäyttöiseksi. Uudistusten yhteydessä lopetettiin myös majakan miehitys. Porin edustan meriliikenteeseen liittyy lisäksi Kaijankarin merimajakka, joka valmistui 1933. Mäntyluodon pohjoispuolella oleva Reposaari oli satamapaikkana vanha ja Porin ulkosatama 1800-luvulta alkaen. Kaksi vuotta Tampere-Pori -radan valmistumisen jälkeen senaatti käsitteli rautatien rakentamista Porista Mäntyluotoon. Edellisenä vuonna oli talviliikennekomitea päätynyt ehdottamaan Reposaari-Mäntyluotoa Suomen toiseksi talvisatamaksi siinä tapauksessa, että Hangon satama osoittautuisi tuuli- ja jääsuhteiden vuoksi käyttökelvottomaksi. Edellytyksenä tälle oli että Mäntyluotoon rakennettaisiin rautatie ja tarpeelliset satamalaitteet. Valtion osoittamasta kiinnostuksesta johtui myös se, että Mäntyluodon satamaa ryhdyttiin rakentamaan suurisuuntaisemmin kuin Porin kaupunki oli suunnitellut. Sekä rautatie että satama annettiin tie- ja vesirakennusten ylihallituksen tehtäväksi. Rautatien rakentaminen aloitettiin 1897 ja sataman seuraavan vuoden alussa. Satama tuli Yyterin kartanon maille. Satamarata ja asemarakennus valmistuivat 1900. Asemarakennusta laajennettiin 1912 ja 1915. Asema-alueelle rakennettiin tavaramakasiini, kaksi asuinrakennusta, niiden talousrakennukset sekä veturitalli. 1901 oli valmiina lähes 300 metriä laituria 6 - 6,5 metriä syvää väylää varten, 385 metriä lastaus- ja purkulaituria pienemmille aluksille sekä varastoja, hallintorakennukset ja ratapiha. Mäntyluodon sataman rakentamiseen liittyy pitkän satamalaiturin päähän rakennettu puinen satamaloisto. Uniluodon asuinalue on syntynyt Mäntyluodon talvisataman rakentamisen yhteydessä (1898-1901). Tuolloin alue palstoitettiin pieniksi tonteiksi. Sataman liikenteen kasvaessa Porin kaupunki rakennutti 1918 arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin suunnitteleman hotelli- ja ravintolarakennuksen ranta-alueelle. |
||
| Lisätietoa | ||
| Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999. Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005. Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009. https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018). Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: hotelli; kaava-alue; koulu; liikenteenrakennus; liikenteenrakennus; luotsiasema; majakka; majakka; pienasumus; satama; | ||
| ympäristön nykyluonne: merialue; | ||
| Ryssäntorni ja sen viereen myöhemmin sijoitettu Luveeni-nosturi (satamakäytössä 1901-1985) on keväällä 2020 siirretty laiturialueen muutostöiden vuoksi sivummalle. | ||
Kallon majakka Mäntyluodossa Sinikka Joutsalmi 2009. |
Mäntyluodon hotelli ja ravintola. Sinikka Joutsalmi 2009. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV