 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Parikkala | Etelä-Karjala | |
Koitsanlahden hovi |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Koitsanlahden hovi | ||
| Kuvaus | ||
| Koitsanlahden hovin kulttuurihistoriallinen merkitys on ennen muuta tilan vuosisataisessa historiassa kahden valtakunnan rajamaakunnassa ja osana Venäjällä kehittynyttä lahjoitusmaahovijärjestelmää. Tästä Koitsanlahti on Vanhaan Suomeen kuuluneena harvinainen esimerkki.
Koitsanlahti sijaitsee Salpausselkään kuuluvalla harjulla, keskellä laajaa kulttuurimaisemaa. Hovin päärakennus ja aktiivisesta maanviljelysvaiheesta ainoina talousrakennuksina säilyneet aitat ovat mäen korkeimmalla kohdalla. Hovin nykyinen päärakennus on valmistunut vuokraajan, varamaanmittari Constantin Melartinin toimesta 1849. Kahdesta runko-osasta muodostuva satulakattoinen kulmarakennus on harvoja lajissaan ja lienee vuokraajan omintakeista suunnittelutyötä. Asuinhuoneissa, kuten useissa Itä-Suomen ja Savon kartanoissa, on säilynyt valkeita, pilasterein koristeltuja pietarilaisvalmisteisia kaakeliuuneja kartanon rakentamisen ajalta. Päärakennuksen ympärillä levittäytyy vanha puisto, josta avautuu suurenmoinen näkymä laajaan kulttuurimaisemaan, jota kuitenkin kartanonmäen alapuolella häiritsee lomamökkien ryhmä. |
||
| Historia | ||
| Ruotsin kuningatar Kristiina lahjoitti Parikkalan, Kurkijoen ja Jaakkiman pitäjät läänityksiksi Arvid Wittenbergille 1652. Vuosisadan lopulla läänitykset peruutettiin kruunulle. Koitsanlahden kuninkaan latokartanosta tuli Venäjän keisarikunnan osa Uudenkaupungin rauhassa 1721. Tilasta muodostettiin lahjoitusmaahovi venäläiselle aatelille. Vuonna 1782 verisen talonpoikaiskapinan päätyttyä lahjoitus peruutettiin valtiolle ja hovi päivätöineen annettiin vuokralle. Suomen itsenäistyttyä Koitsanlahti säilyi valtion maaomaisuutena, jota edelleen vuokrattiin. Maat jaettiin sodan jälkeen siirtoväelle ja pieni määräala pihapiiristä jäi valtiolle.
Etelä-Karjalan maakuntaliiton toimesta on laadittu Koitsanlahden kylän maiseman kehittämistä koskeva suunnitelma, johon hovi puistoineen keskeisesti kuuluu. |
||
| Lisätietoa | ||
| Etelä-Karjalan rakennuskulttuuri. Etelä-Karjalan seutukaavaliiton julkaisu 4-87. 1987.
Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto. Helsinki1993. Heikki Hyvönen, Jacob Fredrik Lagerwall - unohdettu sotilas, tehtailija, näytelmäkirjailija ja suomenkielisyysmies. Suomen museo 1994. Vammala 1995. Jyrki Paaskoski, Vanhan Suomen lahjoitusmaat 1710-1826. Biblioteca historica 24. Helsinki 1997. Juha Jantunen, Kimmo Saarinen, Olli Marttila, Etelä-Karjala. Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Alueelliset ympäristöjulkaisut 124. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 1999. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV