 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Tampere | Pirkanmaa | |
Tampereen linja-autoasema ympäristöineen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tampereen linja-autoasema ympäristöineen | ||
| Kuvaus | ||
| Tampereen linja-autoasema on 1900-luvun alkupuolen moottoriliikenteen kasvuun ja linja-autoasemien syntyvaiheeseen liittyvän uuden rakennustyypin edustava esimerkki. Rakennus on ollut valmistuessaan Suomen ja ehkä Pohjoismaidenkin suurin ja ajanmukaisin. Aseman matala kokonaisuus koostuu odotushallista, tavarankäsittelysiivestä ja liikesiivestä. Pelkistetyssä, tyyliltään funktionalistisessa vaaleaksi rapatussa rakennuksessa on nauhaikkunat ja osaksi pyöristetyt kulmat.
Viereisessä ns. Vuoltsun korttelissa on samanaikaisia kaupungin autoliikennettä palvelemaan rakennettuja funkisrakennuksia, jotka liittyvät linja-autoasemaan myös kaupunkikuvallisesti. Vuoltsun korttelissa on mm. neljän eri bensiiniyhtiön entiset jakeluasemat, joista entiset Gulfin ja Esson kaksikerroksiset bensiiniasemat ovat Bertel Strömmerin käsialaa ja entinen Teboilin kolmikerroksinen asema Heikki Tiitolan suunnittelema. Gulfin bensiiniaseman julkisivua hallitsee mittarikatos, jonka alta bensiinipumput on poistettu alkuperäisen käytön loputtua. Näissä rakennuksissa on nykyisin mm. kierrätyskeskus, varastotiloja, myymälä ja kahvio. Korttelin neljäs rakennus on Veikko Kallion suunnittelema 1938 ja siinä on toiminut nuorisotalo. Entinen Autotuonnin toimipaikka on linja-autoaseman ja jakeluasemien tavoin funktionalistinen. Kaksikerroksisen rakennuksen pohjoisseinustalla on entinen bensiininmittarikatos. Rakennuksen Vuolteenkadun ja Ratinankujan kulma on linja-autoaseman ja sen viereisten bensiininjakelupisteiden tavoin pyöristetty. |
||
| Historia | ||
| Autojen määrä kasvoi ja liikennöidyt maantiet lisääntyivät moninkertaiseksi 1920-luvulta 1930-luvulle. Linja-autoliikenne kehittyi maanteiden kunnon parantumisen tahdissa. Suomen ensimmäinen linja-auto lähti Turun ja Uudenkaupungin väliselle reitille 1905. Linja-autoilla ei ollut vakituisia pysäkkejä eikä asemia ennen kuin liikennöitsijät järjestäytyivät rakentamaan asematoimistoverkostoa 1928. Tampereen kaupunki saatiin ensimmäisenä mukaan hankkeeseen. Asemaan kuuluivat laiturit sekä asema-alueeseen liittyvät bensiiniyhtiöiden bensanjakeluasemat ja –katokset. 1933 perustettiin linja-autoasematoimintaa hoitamaan oma yhtiö Matkahuolto. Funkiksen vauhdikaslinjainen muotokieli sopi yhteen uusien linja-autoasemien imagon kanssa. 1930-luvun lopussa Matkahuollolla oli 36 linja-autoasemaa.
Suomen suurimmista kaupungeista Tampereelle ei koskaan rakennettu raitiotietä, ja linja-autot saivatkin merkittävän aseman ensimmäisenä joukkoliikennevälineenä. Vastaperustettu Linja-autoliikennöitsijäin liitto lähetti syksyllä 1928 kaupunginhallitukselle anomuksen lämmitettävien odotussuojien saamiseksi linja-automatkustajille. Kaupunginhallitus asetti rakennustoimiston arkkitehtiosaston selvittämään asiaa ja mukaan neuvotteluihin tulivat myös bensiinintuottajat, jotka olivat pyytäneet lupaa siirtää bensiiniasemansa rakennettaville linja-autojen asemapaikoille. Tampereelle avattiin 1929 kaksi linja-autoasemaa hieman kaupungin ulkopuolelle, toinen itään, toinen länteen suuntautuvalle liikenteelle. Linja-autoliikennöitsijät ehdottivat 1930-luvun lopulla kaupungille uuden keskitetyn aseman rakentamista. Tampereen linja-autoasemarakennuksen suunnitteli Bertel Strömmer 1938 avustajinaan Jaakko Laaksovirta ja Reino Ahjopalo. Linja-autoasema välitti koko kaupunkiseudun matkustaja- ja tavaraliikennettä. Myöhemmin, vuoteen 1950 mennessä, linja-autoasemaa korotettiin ja sen yläkertaan sijoitettiin retkeilymaja. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli aseman viereisistä neljästä bensiiniasemista kaksi 1939. Entisen Teboilin aseman suunnitteli Heikki Tiitola 1938 ja toimisto- ja varastokäytössä rakennuksen Veikko Kallio 1938. Autotuonnin toimipaikan suunnitteli Tampereen Autotuonti Oy:n liike- ja huoltamorakennukseksi 1937-1938 Veikko Kallio, jonka suunnitelmin rakennus myös korotettiin kaksikerroksiseksi 1961. Tässäkin rakennuksessa oli alunperin bensiiniasema pohjoiskulmassa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Eino Jutikkala, Tampereen historia III. Tampereen keskuspaino 1979.
Tekniikan Tampere. Tekniikka ja teollisuus Tampereen rakentajina. Tampereen tekninen seura. Jyväskylä 1993. Antti Honkanen, Funktionalismin läpimurto Tampereella, teollisuuskaupungin ensimmäiset "laatikkotyyliset" rakennukset, suomen historian pro gradu. Tampere 1995. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö. Julkaisuja 2/ 1998. Jorma Mukala, Metso, Voima, Tuulensuu, Tampereen arkkitehtuuria. Tampere 1999. Jouni Keskinen, Kaukolinja-autoliikenteen järjestelyt Tampereella ennen toista maailmansotaa, Suomen historian pro gradu Tampereen yliopistossa 2000. Kaisa Aho ja Merja Kiviranta, Autotuonti ja Vuoltsu, inventointien täydennys. Tampereen kaupunki, kaavoitusyksikkö 2003. |
||
| kohteeseen sisältyy: kauppa- ja liikerakennus; liikenteenrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Tampereen linja-autoasema. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2016. |
Linja-autoaseman ympäristön funkisrakennuksia. Jari Heiskanen 2007. |
Entinen Autotuonnin toimitalo. Timo-Pekka Heima 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV