 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Sysmä | Päijät-Häme | |
Nuoramoisten kartanomaisema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nuoramoisten kartanomaisema | ||
| Kuvaus | ||
| Nuoramoisjärven itärannan vuosisatoja viljelyksessä olleella peltoaukealla on lähellä toisiaan kolmen kartanoa, Uusi-Olkkola, Vanha-Olkkola ja Nordenlund. Ympäröivässä maisemassa näyttäytyvät erinomaisesti kartanokulttuurille ominaiset elementit: pihapiireihin johtavat pitkät puukujanteet, pihapiirin puistomainen lehvästö, yksittäiset maisemapuut ja rantaviivaa rajaavat hoidetut puurivit.
Kartanoiden rakennukset sijaitsevat kumpareilla peltoaukean keskiosassa. Asutus on vuosisatoja sijoittunut näille mäenharjanteille. Esihistoriallisen ajan asutukseen viittaavat lukuisat kivikauden asuinpaikat sekä rautakautiset kuppikivet ja asuinpaikka. Vanha-Olkkolan uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu 1884 Nuoramoisjärven ja maantien väliselle kannakselle. Rakennus on satulakattoinen ja yksikerroksinen. Päärakennus sijaitsee pihaan johtavan koivukujan päässä vanhan, niityksi villiintyneen puiston ympäröimänä. Rakennuksen eteläpuolella avautuu maantielle peltomaisema. Uuden-Olkkolan maisemaa hallitseva kustavilainen päärakennus on 1700-luvun lopulta. Mansardikattoinen rakennus on vuorattu leveällä vaakalaudoituksella. Uusi-Olkkola sijaitsee puiston ympäröimänä Nuoramoisjärven lahden tuntumassa. Eteläisin Nuoramoisten kulttuurimaiseman kartanoista on Nordenlund, joka sijaitsee puiston ympäröimänä keskellä viljelysaukeita. Nordenlundin kartanon päärakennuksen nykyinen ulkoasu on 1860-luvun rikasmuotoista arkkitehtuuria. Pihapiirin länsilaidalla on ainutlaatuinen osittain norjalaisvaikutteinen, vahvoilla listalaitteilla ja puuleikkauksilla koristeltu makasiinirakennus. Talouspihassa on kaksikerroksinen asuinrakennus. Kartanoiden puistokujanteet ja paikallistiet ovat osa alueen halki 1700-luvulla kulkeneen kylätien linjausta. Kartanoiden ja muinaisjäännösten lisäksi alueen kulttuurimaisemaan kuuluvat kappalaisen pappila 1890-luvulta sekä 1950-luvulla rakennetut koulu ja rukoushuone. Uuden-Olkkolan itäpuolella on 1930 valmistunut nuorisoseuran ja suojeluskunnan yhteinen talo "Nuhja". Viljelymaiseman eteläpäässä on Anttilan ja Iso-Pakkaselan kantatalojen hyvin säilyneet talouskeskukset. Nuoramoisten kartanomaisema on osa valtakunnallisesti merkittävää Nuoramoinen -maisema-aluetta. |
||
| Historia | ||
| Esihistoriallisella ajan asutuksesta kertovat lukuisat kivi- ja rautakauden asuinpaikat ja uhrikivet. Hämeen eräalueena ollut Sysmä sai pysyvän asutuksen keskiajalla.
Nuoramoisten 20 taloa käsittänyt kylä muodosti uuden ajan alkupuolella Päijänteen itäpuolisten alueiden suurimman kylän. Historiallisissa lähteissä se mainitaan ensimmäisen kerran 1405. Nordenlundin tai Nuoramoisten kartano muodostui 1605, kun ratsumestari Sigfrid Henricsson sai kartanon läänityksenä sodankäyntiansioistaan. Uudelle omistajasuvulle kartano siirtyi 1740. Nordenlundin kartanon päärakennus rakennettiin 1790-luvulla. Se muutettiin uusklassilliseen ulkoasuun 1813. Arkkitehti Alfred Cawénin suunnittelema ulkoasu valmistui 1868. Makasiinin nykyisen ulkoasun suunnitteli arkkitehti Gustaf Nyström ja se valmistui 1880-luvun alkupuolella. Kartanossa toimi vuodesta 1912 alkaen karjanhoitokoulu, jonka aikana rakennettiin pihapiiriin 1920-luvulla kaksikerroksinen asuinrakennus. Vanha-Olkkolan kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle, jolloin Olkkolan ratsutila perustettiin. Ratsutila jaettiin 1789 Vanha-Olkkolan ja Uusi-Olkkolan kartanoihin. Vanha-Olkkolan päärakennus tuhoutui tulipalossa 1884 ja nykyinen päärakennus valmistui seuraavana vuonna. Rakennukseen on tehty muutoksia 1950-luvulla. Uusi-Olkkolan kartano on rakennettu ilmeisesti 1792, mutta sen ulkoasua on muutettu 1935 arkkitehti Elsi Borgin suunnitelmien mukaan. |
||
| Lisätietoa | ||
| Keijo Kulha, Sysmän pitäjän historia 3. Keijo Kulha. Sysmän pitäjän historiantoimikunta 1966.
Nina Könönen, Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Kuntien ympäristöselvitys, KUKUSE. Hartola, Hausjärvi, Heinola, Orimattila, Sysmä. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 98/2005. Einar W. Juvelius, Sysmän pitäjän historia 1-2. Sysmän kirjakylä 2006. Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006. Birgitta Stjernvall-Järvi, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa. Jyväskylä studies in humanities. Jyväskylä 2007. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; muinaisjäännös; puisto; seurantalo; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Nordenlundin päärakennus idästä. Henrik Wager 2004. |
Vanha-Olkkolan kartanon päärakennus. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV