 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Sastamala | Pirkanmaa | |
Karkun taajama |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Karkun taajama | ||
| Kuvaus | ||
| Karkun taajama on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen maaseututaajama.
Rautaveden länsiranta rautakautisine kalmistoineen, linnavuorineen, keskiaikaisine kirkkoineen ja kylineen on Ylä-Satakunnan asutushistoriallista ydinaluetta. Rautaveden pohjoispohjukkaan on muodostunut Palvialan kylä, entisen Karkun kunnan keskus. Taajaman halki kulkee keskiaikaisperäinen Turusta Tyrvään kautta Pohjanmaalle johtava maantie ja 1895 valmistunut Tampere-Pori -radan rautatie. Rinteeseen sijoittuva asutus käsittää peltoineen suhteellisen kapean, maantien ja metsän rajaaman vyöhykkeen. Karkun taajaman nykyinen rakennuskanta muodostuu vuosisatoja samoilla paikoilla olleista maatilojen talouskeskuksista ja maantien sekä Karkun aseman ympäristöön pääasiassa 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla syntyneistä pientaloista. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1800-luvun alusta. Merkittäviä yksittäisiä rakennuksia ovat Ylisen kartanon ja Tuomiston kantatilan päärakennukset sekä lähekkäin sijaitsevien Huidan, Seikun ja Harsun tilojen vanhat talouskeskukset. Karkun taajama sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Karkku - Tyrvää -maisema-alueella. |
||
| Historia | ||
| Nykyisen Karkun asutuksen pohjana olleessa Palvialan kylässä oli 1560-luvulla yhdeksän taloa ja vastarannalla olevassa Toijalan kylässä kaksi taloa. Ylisen kartano on osa entistä Nohkuan ratsutilaa, joka muodostui 1600-luvulla. Kartanon osin kolmikerroksinen päärakennus sai uusrenessanssiasun 1800-luvun loppupuolella.
Palvialan kyläkuvaan vaikutti suuresti rautatien rakentaminen liikenneyhteydeksi vanhan maantien rinnalle. Karkusta tuli suosittu lomanviettopitäjä, minkä jäänteenä alueella on säilynyt huvilarakennuksia. Ensimmäiset laajemmat asunto-alueet rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen lähinnä Ketunkylään ja jo 1800-luvun lopulla muotoutuneen raittiasutuksen lisäksi Horniontien ympärille. |
||
| Lisätietoa | ||
| Olli-Pekka Hannu, Palvialan alue. Rakennuskannan inventointi 1994.
Juhani Piilonen, Sastamalan historia 3. 1860-1920. Sastamalan historiatoimikunta. Vammala 1997. Juha Mäkelä, Karkun Riippilänjärvelle perustettavan valtakunnallisen maisema-alueen ehdotus. Vammalan kaupunki ja Ympäristöministeriö 2001. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; pihapiiri; talonpoikaistalo; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Harsun päärakennus. Jari Heiskanen 2007. |
Karkun rautatieasema. Jari Heiskanen 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV