 |
KARTSÖK |
|
Texterna är tillsvidare enbart på finska i enspråkigt finska kommuner. |
||
| Mikkeli | Etelä-Savo | |
Otavan satamaradan rautatieasema |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Otavan satamaradan rautatieasema | ||
| Kuvaus | ||
| Otavan satamarata- ja asemarakennukset muodostavat liikennehistoriallisesti mielenkiintoisen rautatie- ja vesiliikenteen solmukohdan 1800-luvun loppupuolelta. Teollisuutta ja matkustajaliikennettä palvellut kohde kertoo hyvin aikakauden tavoitteista yhdistää maa- ja vesiliikenne tehokkaaksi liikenneverkoksi.
Asemarakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Puulaveden rannalla. Itäpuolella ovat Otavan maatalousoppilaitoksen rakennukset ja rantapellot. Ratapihan länsireunalla on lähes koko ratapihan pituinen komea kivinen laivalaituri. Asemarakennuksen lisäksi rakennuksiin kuuluvat laiturilla oleva tavaramakasiini ja liiteri. |
||
| Historia | ||
| Savon rata valmistui 1889 ja pistoraiteeksi rakennettu satamarata 1891. Radan pituus oli aluksi 1,8 km ja myöhemmin 2,5 km. Asemarakennus ja liiteri valmistuivat 1900.
Puulavesi oli jo 1800-luvun lopulla tärkeä puunhankinta-alue. Järvi kuuluu Kyminjoen vesistöön ja se on laskenut 1830- ja 1850-luvulla tehtyjen järvenlaskujen jälkeen Hirvensalmen Kissakosken kautta Kymijokeen. Otavan satama eli vilkkainta kauttaan 1920- ja 30-luvulla. Höyrylaivakaudella myös matkustajalaivat saapuivat Otavan satamaan, mistä matka jatkui Otavan pääaseman kautta Mikkeliin. Matkustajalaivat s/s Puulavesi ja s/s Ilmari liikennöivät Otavasta vuoropäivin Hirvensalmelle ja Kortesalmelle. Puuta tuotiin uittaen ja proomuilla joko Otavassa sahattavaksi tai edelleen kuljetettavaksi. Aseman lähellä toimivat ranta-alueella Karhulan ja Otavan sahat. Myös VR:n oma puunhankinta oli vilkasta 1910-luvulta alkaen, ja VR:llä oli oma telakka Otavan satamassa. Satamaradan ja aseman merkitys väheni 1960- ja 1970-luvulla saha- ja uittotoiminnan hiipuessa ja keskittyessä. Sahojen lisäksi sataman tuntumassa oli puolustusvoimien pilketehdas, jossa valmistettiin polttoainetta jatkosodan aikana käytössä olleisiin puukaasulaitteisiin. Pilketehdas lopetti toimintansa 1947. |
||
| Lisätietoa | ||
| Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Markku Nummelin, Otavan rata 100 vuotta. Resiina-lehti 1/1991. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
||
| kohteeseen sisältyy: liikenteenrakennus; satama; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Otavan satamaradan asema Puulaveden rannalla Mikkelissä. Hannu Vallas 1997. |
Otavan satamaradan rautatieasema. Timo-Pekka Heima 2007. |
Otavan satamaradan asema, kauempana aseman makasiini. Timo-Pekka Heima 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
SÖKALTERNATIV